Pieni herra jo 4kk <3

Meillä on käynyt alkuviikosta niin paljon kahvittelijoita, että pienen herran "synttäripäivitys" tulee pari päivää myöhässä ;)

Ihmeellisiä otuksia nuo koirat....

Minne se toinen nyt lähti?

Maanantaina täytin 4kk :)

Kuukauden aikana on jälleen kasvettu paljon! Vastasyntyneestä ei ole enää tietoakaan! Meillä on sen sijaan reipas pieni mies, jonka mielestä kaikki on ihmeellistä! :) Neljän kuukauden ikäisenä poikamme:

- vierastaa! Tämä alkoi eilen, kun poika vierasti sekä mummoa että vaaria puolisoineen!

- oli ekaa kertaa 4h hoidossa, eikä suostunut syömään ennenkuin äiti tuli kotiin syöttämään

- tarttuu KOVASTI kiinni kaikkeen mihin suinkin vain ylettää: äidin hiuksiin, isin silmälaseihin, koirien turkkeihin..

- ilmoittaa selvästi, millon ei viihdy enää yksin

- pungertaa sylissä istuma-asentoon
- rakastaa jumppaamista, erityisesti isän kanssa

- oppii tällä viikolla ottamaan kätensä altaan pois kun kääntyy selältään mahalleen

- rakastaa musiikkia ja tanssia

- on maistellut kurkkua ja tykkää siitä

- vie kaiken suuhunsa 

- liikkuu entistä enemmän vaikka ei vielä ryömi

- on kiukkuinen jos herää kesken unien

- ei osaa nukkua kunnolla päivisin kuin ulkona omissa vaunuissaan

- pehmoselta matolta siirryttiin eilen lattialle tutustumaan maailmaan (voi luoja, että meillä on muuten paljon teräviä kulmia!)

- nauttii saamastaan huomiosta ja juttelee mielellään
- on saanut uusia ystäviä

- on kiinnostunut kaikesta ympärillä olevasta! Pöllöpääefekti on vain vahvitunut! Erityisen kiinnostavia ovat muut lapset sekä koirat :)

Imetyksen osalta mennään aika täsmälleen samoissa kuulumisissa kuin kuukausi sitten (3kk päivityksen voit lukea täältä, 2kk päivityksen täältä). Lopettaako, jatkaako vai mitä pitäisi tehdä? Välillä tuntuu, että hirttoköysi senkun kiristyy ja välillä asiat taas etenevät ihan vain omalla painollaan. Olen tyytyväinen siihen, että olen hakenut imetykseen lisäinformaatiota, sillä monet harhaluulot ovat lisäinfomaation myötä varisseet. Olen oppinut esimerkiksi, että jatkuva yöheräily ei johdukaan maidon loppumisesta, vaan onkin ihan normaali kehitysvaihe ja ettei rintojen kuulukaan enää tuntua pakkautuneelta muuttuneen rasvakudoksen vuoksi. Kumpikaan ei siis ole merkki maidon vähenemisestä (kuten ensimmäisenä hädissäni luulin) vaan on täysin normaalia kehitystä. Miksi sitä katsookin maailmaa niin, että etsii syitä aina ensin itsestään? Huoh. Minulla on vielä paljon opittavaa äitiydestä.

Muuten elämä on jo aikalailla harmonista ja sama vanha rytmi toistuu päivärutiineissa. Meillä on pieni sosiaalinen mies elämässämme, joka tuo suunnatonta iloa jokaiseen päivään. Viikonloput koko perheen kesken ovat parhaita, ja arkisin saamme nauttia äidin ja pojan keskisestä ajasta ja tavata ystäviä sekä sukulaisia. Rakkaus pienokaista kohtaan kasvaa päivä päivältä - jos se on edes mahdollista.

Mukavaa keskiviikkoa kaikille :)