lauantai 14. maaliskuuta 2015

Imetyskuulumisia

Missä mennään imetyksen suhteen, kun poika on 4,5kk? 

Pidän edelleen sitkeästi kiinni imettämisestä. Päivisin poika saa lisämaidon imetysapulaitteen kautta. Arvelisin, että lisämaito on noin puolet pojan päivittäisestä maidonsaannista. Pullosta annan päivisin max yhden kerran, jos on aivan pakko. Muuten huolehdin siitä, että ollaan kotona rauhassa syömässä imetysapulaitteen turvin. Jossakin kohden minun olisi pitänyt voimakkaammin pyrkiä eroon imetysapulaitteesta eli esim antaa imeä rintaa pidempään ennen lisämaidon tarjoamista. Epäonnistumisen, rintaraivareiden ja lakkoilun pelossa en ole kuitenkaan niin toiminut. Mielummin enemmän lisämaitoa, kun imetystä pelko perseessä ja kyynel silmäkulmassa. 

Ennen meillä yöt sujuivat paljon paremmin. Poika söi muutamia kertoja yössä ja jatkoi uniaan. Nyt rinnalta syönti on muuttunut sellaiseksi, että klo 20-02 asti mennään ok muutamalla syönnillä, mutta sitten alkaa levoton nukkuminen. Poika ottaa otteen tissistä, mutta irrottaa saman tien. Samaa jatkuu parin, kolmen, neljän tunnin ajan, kunnes jompi kumpi meistä menettää hermonsa: joko poika huutaa kurkkusuorana nälkäänsä tai minä lähden  turhautuneena ja itseeni pettyneenä hakemaan lisämaitoa, kun maitoni ei riitä. Päivisin poika tarvitsee noin 120ml/ syömäkerta, mutta aamun pullomaidon määrä on lähemmäs 200ml. Kun masu on täynnä, poika nukahtaa saman tien ja nukkuu levollisesti aamuun asti. Mielessä käy väkisin, että onko poika saanut tissistä yhtään irti koko yönä. Ajatus sattuu, niin että kyynel vierähtää väkisin. 

Olen yrittänyt pitää imetyksestä kynsin hampain kiinni ja tehnyt siitä itselleni ongelman. Nyt huomaan, että yöimetykset, jotka tarkoittavat kymmeniä kertoja tissin vaihtamista yössä ja jatkuvaa hereillään oloa, väsyttävät minua toden teolla. Olo on kuin olisin hillittömässä krapulassa koko ajan, väsyttää, itkettää, suututtaa, pyörryttää, päätä särkee eikä mikään huvita. Jatkuvat asennon vaihdot ovat aiheuttaneet sen, että selkä ja hartiat ovat niin jumissa, että välillä ei pysty olemaan oikein mitenkään päin.  En tiedä, mitä pitäisi tehdä. Jatkaminen tuntuu mahdottomalta, mutta lopettaminen vielä mahdottomammalta. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti