Viikon kuulumiset

Mistä on tämä viikko tehty? Kotoilusta, kavereista, sukulaisista, herkuista (!), ulkoilusta, siivoilusta, taikahiekasta, kirppistelystä, piirtelystä ja uusista mauista :) Pienin on saanut yhtä enemmän kiinteitä, vajaaseen pariin viikkoon on mennyt jo avocado (ei sovi vielä!), peruna, kukkakaali, porkkana, bataatti, omena, vadelma ja banaani. Aika hyvin jo! Bataatti ja porkkanaa on jo ihan syöty, muut lähinnä maistelua. 

Viikonloppuna meillä on tiedossa siivoilua ja esikoisen hiihtokisat. Aika jännää :) Saa nähdä suostuuko toinen hiihtämään, vähän vaihtelevaa on tuo menestys ollut. Kohta suunnataan poikien kans lumitöihin, täällä on tullut lunta todella todella paljon eilen ja tänään! Mukavaa viikonloppua :)

Ps. Tässä testissä jogurttiherkku välipalaksi. :)

Heihei fitmama

Kuusi viikkoa kestävä FitMama valmennus päättyi eilen reiluun kolmeen viikkoon minun kohdallani. Miksi? Eikö kantti kestänyt?

Olo on ollut hyvä ja alun nälkä kyllä väistyi. Poislukien aamut, kun poika kävi sata kertaa yössä rinnalla. Syy, miksi pistin eilen homman jäihin, oli kuitenkin huoli maidon riittävyydestä. Maanantain neuvolassa painoa oli tullut vain 370g/kk kun aiemmin kasaan on saatu nippa nappa se 500g/kk. Kun FitMama Facebook ryhmässä joku avasi keskustelun vauvan painonnotkahduksesta dieetin aikana ja useampi äiti tätä komppasi, oli dieetin jäihin laittaminen helppo päätös. Toki 3-4kk väliin luonnollisestikin saattaa kuulua painonnotkahdus, eli ei dieetti sitä välttämättä selitä. Itsestäkin kuitenkin on tuntunut, että maito on tiukemmassa. Dieetin ohjeissa kehotetaan kuuntelemaan omaa kroppaa ja asettamaan maidon tulo ensisijalle, joten sinällään ei moitittavaa itse dieettiä kohtaan. Tässä kohtaa muutama mahamakkara on kuitenkin pienempi paha kuin imetyksen lopettaminen. Katsellaan mahamakkaroita siis vielä. 

Reilu kolme viikkoa dieettiä tuli orjallisesti noudatettua ja vaa'an kanssa kaikki ruoat punnittua. Voin kertoa, että melko katastrofaalista tuo punnitus välillä oli, kun kaikilla oli hirveä nälkä ja kumpikin pojista tarvitsivat äitiä eikä ruokailuväli dieetin aikana saanut venyä. Aikamonet kerrat tuli lounas hotkittua seisaallaan, kun sen sijaan, että ruoan olisi ehtinyt syödä juuri ja juuri rauhassa, ajan käyttikin ruokien punnitsemiseen. Ylipäätään tällainen ehdoton kurinalaisuus on minusta hölmöä; miten selität kaksivuotiaalle, ettei äiti nyt voi ottaa viinirypälettä, jonka lapsi omalta lautaseltaan iltapalalla äidille haluaisi tarjota tai miksei äiti juo nuotiolla kaakaota. Tai ylipäätään sosiaaliset tilanteet, joihin nyt aika usein liittyy se ruoka. Esimerkiksi vapaasyöntiaterian käytin perheen laskiaisrieha tapahtumassa ja söin lautasellisen hernekeittoa ja yhden laskiaispullan. Kyllä kolmen viikon dieetin jälkeen olisi tehnyt ihan jotain muuta kuin hernekeittoa mieli, mutta eihän tuonne nyt voinut kantaa omia eväitä ja kokkia kohtaan olisi minusta muutenkin ollut tyly kieltäytyä. 

Oliko tässä siis mitään järkeä?! Ehdottomasti kannatti kokeilla. Ensinnäkin olen ylpeä itsestäni, että pystyi olemana niin kurinalainen vaikka lukuisissa kahvipöydissäkin tuli istuttua ja mieskin taisi hakea Hese-aterian. Toki perfektionisti sisässäni harmittelee, että homma jäi kesken. Lisäksi positiivista oli se, että pääsin toivottavasti eroon siitä pakonomaisesta makean himosta ruoan jälkeen. Tunti lounaasta minun oli pakko saada sokeria; yksi keksi, pulla, pala suklaata tai ihan mitä vaan makeaa. Ja siis ihan oikeasti pakko, olin kehittänyt siitä hyvin vahvan riippuvuuden itselleni. Toiseksi, lautasmalli tuli _ihan_oikeasti käyttöön joka aterialla. Ei mitään tyyliin "vähän salaattia" vaan ainoastaan vartti ateriasta koostui muusta kuin kasviksista. Ja koska kasviksia tuli syötyä niin paljon, ruokavalio monipuolistui. Samalla tuli syrjäytettyä tämän mamman päähänpisto, että kasviksia olisi jotenkin hidasta tai vaikeaa laittaa lisukkeeksi. Höpönlöpö. Lisäksi lisääntynyt liikunta kyllä piristi. Vaikka treeni kesti vain vähän reilut 20min/kerta, tuntui tuota kakskytminuuttista olevan ihan oikeasti välillä vaikea järjestää. Taapero selässä ja vauva tissillä ei lankku vielä tältä mutsilta suju, vaikka kuivat kulumat kyynerpäihini sainkin kolmen viikon lankuttamisesta. 

Paljon siis löytyi plussia tästä hommasta. Nyt jatketaan terveellisillä elämäntavoilla ja koitetaan saada maitomäärät taas nousuun :)

Kevään sisustusbuumi

Ihana kamala aurinko on täällä taas. Se tuo valoa ja energiaa, mutta samalla paljastaa kaikki koirankarvat ja taaperon kädenjäljet lasipinnoissa. Se saa myös tämän äidin aivot raksuttamaan ylikierroksilla. Jotakin pitää kodissa uudistaa. Tässä tämän aamun poikien huoneiden look. Vielä vähän kesken, mutta pikku hiljaa. Toinen siis tällä hetkellä nukkumahuone ja toinen leikkihuone. Leikkihuoneeseen on tulossa  tuo tuunaamani Ikean leikkikeittiö, mutta vielä se on alakerrassa portaiden alla. Viime viikolla esikoinenkin siirtyi isojen poikien sänkyyn, kun pinniksestä otettiin iso laita pois ja vaihdettiin pienempi putoamiselta estävä suoja. 

Muutosta on tullut myös yläkerran aulaan, kun tilasin vajaa kuukausi takaperin puolapuut miehelleni syntymäpäivälahjaksi. Voimistelurenkaat tulivat tammikuussa tilatessa kaupan päälle ja ne odottavat kevään etenemistä ja pääsyä pihalle. Puolapuut ovat kovasti esikoisen mieleen ja putoamisilta suojaa vanha Fatboymme. Hyötykäyttöä sillekin :)

Meillä opittiin kääntymään

Tänään kuopuksemme oppi kääntymään selältä vatsalleen. Ikää herralla tulevana lauantaina 4kk. Ruvettiin yhdessä treenaamaan ja herra veti kyllä treeniensä suhteen pidemmän korren! Hän asetti tavoitteen ja saavutti sen ;) Minulla vielä vähän matkaa omaani. Ensi viikolla meillä on 4kk lääkärineuvola, odotan sitä innolla ja vähän jännittyneenä pojan niukan kasvun takia. 

Aurinkoista viikkoa, täällä ainakin aivan upea pakkassää :)

Pölypalloja päässä sun muuta

Kun katsoo peiliin ja huomaa hiuksissaan pölypalloja, on syytä tehdä jotakin. En ole ainoa, joka on kokenut sen, miten äitiys vie mennessään. Samalla inhoan ja rakastan sitä. Rakastan sitä, miten sitä on valmis luopumaan ihan_kaikesta_ omastaan jonkun toisen vuoksi. Hyppimään nyt esimerkiksi läpi yöt kipeä lapsi rinnalla, niinkuin meillä viime yöt. Mutta samalla vihaan sitä, mitä se tekee minulle itselleni. Jos mies ei muistuttaisi päivittäisestä suihkussa käynnistä, varmaan unohtaisin senkin. Tukka on miten sattuu, päällä rumimmat (=mukavimmat ja helpoimmat imettää) vaatteet ja kroppa roikkuu joka paikasta raskauden jälkeen. Olo ei ole seksikäs, ainoastaan äidillinen. Ja sehän se tärkein tehtävä onkin 3kk vanhan lapsen äidillä. Mutta jos ulkonäköön liittyvät seikat ovat tärkeät, pölypallot hiuksissa vaivaavat silloin tällöin. Siis silloin kun kukaan ei huuda, kiukuttele ja vaadi jotakin. Silloin kun on hetki aikaa ajatella omia ajatuksiaan. Koska luonne ja pinna on kaikkimullehetinyt, niinkuin 2v esikoisellakin. 

Täällä starttasi nyt kolmas viikko FitMamaa. Tikku on siis laitettu ristiin paremman kropan saamiseksi. Niin ja joulun alla kävin ottamassa ripsienpidennykset, jotta minut edes naiseksi tunnistaisi. Ripsien hankkiminen on kyllä ollut elämäni parhaimpia päätöksiä, sillä meikit ei meikäläisellä paljoa äitiyslomalla kulu. 

Vaikka ehkä kuulostaa siltä, etten ole itselleni kauhean armollinen, äitiys on opettanut minulle armollisuutta itseäni kohtaan. Kyllä ne kilot siitä karisevat ja eyeliner tulee taas jossain vaiheessa käyttöön. Samoin hemaisevat alusasut verkkareiden sijaan. Tukkani sentään kampaan silloin tällöin ja hampaat pesen parikin kertaa päivässä ;) Se on alku.

Mitä meille kuuluu?

Edelleen ollaan autotta, kun miehen auton moottori hajosi jo kaksi kuukautta sitten. Aikamoista sumplimista ollut nämä pari kuukautta. Noh, ensi viikosta alkaen hyvällä tuurilla voidaan hyvästellä tämä autoton elämä. 

Mitä me ollaan touhuiltu? Ollaan käyty kerhoissa, perhekahvilassa, Matkuksessa, kokeiltu taikahiekkaa, maalattu vesiväreillä, ulkoiltu ja jumpattu. Meillä on käynyt vieraita piristämässä meitä. Minulla menossa on FitMaman viikko 2/6 eikä lipsumisia ole sattunut. Tulokset ei vielä näy, mutta olo on kyllä skarpimpi. Vaikka tosin meinaa flunssaa pukata ...:( 

Pienin kasvaa ja muuttuu koko ajan. Entistä sosiaalisemmaksikin. Hän hakee jatkuvasti hereillään ollessa huomiota ja virkayskällään köhii jos häntä ei noteerata. 4kk iässä aloitellaan kiinteät kasvun tueksi. Sitä tämä äiti odottaa kovasti! Vielä ei käännytä, mutta kaipa piakkoin. 

Nyt ruvetaan päikkäreille koko sakki. Vaikka viime yö olikin todella poikkeuksellinen, sillä nuorin nukkui 21-4:30 yhtä kyytiä! Olin ihan hämilläni kelloa katsoessani, yleensä eka herätys on 1-2 aikaan. Mukavaa loppuviikkoa :)