Ensimmäinen adventtiviikonloppu

Vielä ei olla päästy ensimmäiseen adventtisunnuntaihin, mutta joulua fiilistellään jo kovasti. Kotiin on tuotu ripaus joulua, edelleen perinteisimmät koristeet, kuten ikkuinoihin tulevat tähdet, odottelevat, että joulu tulisi lähemmäs. Jotakin kuitenkin on jo laitettu ja ulkovalaistuskin saatiin kuntoon. Voi, kun lumet eivät olisi sulaneet, niin saisin teille kunnon kuvat ulkoa! Nyt täällä maalla on niin pimeää, ettei kuvista paljoa selvää saa. Tältä meidän joulunalus valmistelut siis näyttävät!

Rappukäytävää koristaa uusi poro ja syntymäpäivälahjaksi saatu lyhty! Koristevalo oli samassa paikkaa myös vuosi sitten:) 

Takan reunalla on itsetehty joulukalenteri pienelle isännälle. Sisältönä leluja, palikoita, Taaperon myslipatukoita ja aattona sitten ihka ensimmäinen suklaa/makeinen pojan elämässä :) 

Lipaston päälle löysi tiensä tonttu ja ihanat käsityölöydöt, tähti ja porokynttilät, joulumyyjäisistä! 

Myös kyntteliköt ovat paikoillaan :) 

Ja koristeet takan ympärillä viimevuotiseen tapaan. :) 

Porealtaan vieressä olevaa baaritiskiä koristaa jääpuikkovalaistus :)

Illalla meitä odottaa tämän vuoden Loimu glögi ja aivat mahtavat appeet: tehdään (=minä teen ja yhdessä mieheni kanssa nautimme) fondueta ja lisäksi on ilmakuivattua kinkkua hunajamelonin kanssa sekä Kala Lapin taivaallisia kylmäsavu- ja graavilohia Lapin Lumouksen kanssa. Jälkkäriksi Kolmen kaverin jäätelöä, on muuten syntisen hyvää. Eli tulossa luxusilta oman murun kanssa piiiitkästä aikaa <3

Pienen kylän joulumyyjäiset

Viikolla vierailtiin naapurissa ja naapuri vinkkasi perinteikkäistä joulumyyjäisistä, jotka järjestetään Hiltulanlahdessa, kuopion kupeessa. Mehän tietty otettiin vinkistä vaari ja lähdettiin kurkkaamaan, mistä on kyse! Ja voi luoja, rakastuin! Ihania käsitöitä ja tarttuipa mukaan ostettavaa ja kasa itsetoteutettavia ideoitakin. Tässä teille kuvamateriaalua, ostoksista kuvia jahka niille löytyy kotoa paikat!

Kun ei ole sanottavaa

Aikalailla kuukausi sitten esikoisen jälkeen jo toinen raskautuminen päättyi varhaiseen keskenmenoon. Itkin, itkin ja itkin. Nopeasti kuitenkin tuntui, että helpotti, muttei helpottanutkaan. Tuntuu, että olo on sisältä tyhjä. En tiedä mitä odottaa tulevalta. Odottaako naiivina onnellista raskautta vai elääkö pelon keskellä? En tiedä. 

Kerroinkin, että mietimme ehkäisyn aloittamista, mutta kerrankin terveyskeskuksen linjoille sattui mukava hoitaja, joka vakuutteli, ettei tarvitse hätääntyä tai aloittaa ehkäisyä. Ainakaan vielä. Vasta kolmannen keskenmenon jälkeen ryhdytään tutkimuksiin, sillä kaksi on usein vain huonoa tuuria. 

Jotenkin kuitenkin tuntuu, että olo on sisältä tyhjä. Ei ole mitään sanottavaa tai en tiedä mitä sanoa. Minulle ei kuulu mitään. Olen tavannut ystäviä, shoppaillut ja nauttinut ajasta perheen kesken, mutta silti minulle ei kuulu mitään. Ei ole mitään kerrottavaa ja samalla tuntuu, että olen helvetin kiittämätön. 

Olen myös miettinyt blogin lopettamista. Onko matkani blogimaailmassa nyt kuljettu? Entä, jos minulla ei kertakaikkiaan enää ole sanottavaa? Kynnys kirjoittaa tuntuu kasvaneen. Oma elämä myllertää ja olen pahalla tuulella. Vaikka helvetti soikoon, minulla on asiat tällä hetkellä paremmin kuin koskaan, ihana perhe, ystävät, koti, kaikki. Tällaiset tunteet tuntuvat niin hölmöiltä. 

Muovailuvahaa ja muuta mukavaa

Viime päivät ovat olleet taas touhua täynnä. Perjantaina käytiin poitsun kanssa ystävien luona leikkimässä kun isi oli pikkujouluilemassa, lauantai aamuna suunnattin kaksin vauvauintiin ja isin kotiuduttua kaupoille. Käytiin myös tsekkaamassa torin joulukauden avaus ja siinäpä sitä ihmeteltävää riitti. Niin ja pyöräytinpä aamupäivällä satsin uunituoreita sämpylöitäkin odottelemaan isiä kotiin pikkujouluista :)

Sunnuntai aamuna suunnattiin pulkkamäkeen ja vitsi miten lystiä oli! Meidän pikkuinen oli ekaa kertaa pulkan kyydissä ja nautti! Myös koirat telmivät innoissaan :) Pulkkailun jälkeen jäbä vetäisi megapäikkärit, isi kävi ostamassa uuden telkkarin ja allekirjoittanut keitteli riisipuuroa <3 Sitten suunnattiinkin kirppariostosten kautta markkinoille ja sieltä mummolaan. Illalla sitten kumminkin kaiveltiin jouluvaloja jo esille :) Ja voi vitsi miten meidän lamppumies tykkää noista jouluvaloista! Kuvailen niitä ja uusia sisustusjuttuja teille myöhemmin:)

Tänään vuorossa oli paljon työhommia ja sitten illalla kaupasta kotiinkannettujen muovailuvahojen testailua! Vielä itse muovailu ei herättänyt jäbässä suuria intohimoja, mutta purkkien pinoaminwn oli suurta huvia! Voi miten pienestä voikaan ihmisen alku olla aina iloinen <3

Kuopion joulukauden avajaiset

Tänäkin vuonna oltiin Kuopion torilla joulukauden avajaisissa. Viime vuoden tunnelmat voit käydä kurkkaamassa täältä. Me oltiin torilla jo 16:30 ja tori oli ihan autio! Välissä käytiin Raxissa syömässä ja kun tuntiin takaisin puoli kuuden jälkeen, ihmisiä oli kerääntynyt jo paikalle odottelemaan klo 18 nähtävää ilotulitusta. No, miten tämä vuosi menni, mitkä on plussat ja mitä miinukset?

- kamala musiikki! Ei joulumusiikkia, vaan muuta ölinää!

- vähän myyjiä ja kauheat jonot niille parille pisteelle, joissa joku jaksoi räntäsateessa seisoa

- ihmiset tulivat seuraamaan ilotulitusta ja kaikkosivat sen nähtyään; vetonaula puuttui

+ karuselli

+ joulupukki

+ kaunis ilotulitus

+ ilotulitusta seuraamassa paljon porukkaa 

Edelleen kuuluttaisin kansainvälisten joulumarkkinafiilisten perään! Mutta kaupunkina Kuopio on upea <3

Ps. Viime vuonna näemmä viriteltiin tänään joulujuttuja :O Nyt ei olla vielä ihan niin pitkällä, vaan jospa ensi viikonloppuna sitten! 

Kun kaikki pitää tehdä itse

Olen itse valinnut tieni; olen ollut poikamme saatavilla 24/7 jo reilun vuoden. Pojan hoitokerrat ovat laskettavissa yhden käden sormilla ja lisäksi olen ollut koko ajan itse tekemässä kaikkea hänen kanssaan. Poika on niin äidin perään, että vessakäynti kylässä saa hirveän huudon aikaiseksi eikä isi aina kelpaa iltapuuron syöttäjäksi - saati nukuttajaksi. Nukutushommat olen hoitanut 99%:sti. Mies on ollut pojan kanssa kahden vain muutaman kerran. Ei sillä, etteikö hän olisi "sallinut" minun mennä, vaan sillä etten minä ole mennyt. Olen halunnut olla läsnä pojan elämässä joka hetki. 

Nyt mielessä on pitkään jo kytenyt, että nyt "pitäisi". Pitäisi tehdä jotakin ilman poikaa, ottaa omaa aikaa. Mutta samalla tuntuu, että miksi ihmeessä? Jos lapsia hommataan, niihin sitoudutaan. Ja mikä voisi olla tärkeämpää, kuin oman lapsen kanssa oleminen? Kun mieskin tekee niin paljon töitä ja on jonkun verran öitä poissa kotoa, tuntuu, että sitä haluaa viettää kaiken yhteisen ajan perheen kesken. Nauttien koko perheen yhteisestä ajasta. 

Meillä alkaa perhepäivähoitoon tutustuminen ensi kuussa. Muuttuuko tämä yhtään helpommaksi vai päin vastoin haluaako sitä viettää sitten varsinkin kaiken aikansa perheen kanssa?! 

Tässä loppuun kuvia tämän viikkoisesta sormiväritouhusta :)

Ompelu-uutuuksia

Jokinaika sitten lupailin ompelu-uutuuksia ja tässähän näitä tulee! Eli modernimpaa ilmettä tonttulakkeihin :)

Talvi on täällä!

Ainakin hetkellisesti! Tämä tyttö on odotellut lumentuloa, jotta joulufiilis olisi täällä. No, nyt sitä lunta on tänne Savoon satanut ihan kahtena päivänä!! Pikkuherra on ihan innoissaan, minä nauraa rätkätin pitkän tovin pikkumiehen touhuille tuolla ulkona! Ihana talvi <3

Viikonloppuhommia

Sinne menivät suklaat ja juustot, parempiin suihin alta aikayksikön! Vatsa pömpöttää ja lanteet kiittää, hyvää kyllä oli! 

Tämä viikonloppu on pitänyt sisällään kaikenlaista touhua. Ollaan oltu tyypilliseen tapaan vauvauinnissa, vietetty koti-iltaa, käyty naapureiden laavulla, vietetty iltaa naapureiden kanssa, käyty Matkuksen joulukauden avajaisissa (kauheat jonot mutta muutama uusi juttu tarttui mukaankin!), saunottu ja kylvetty porealtaassa, käyty syömässä miehen perheen kanssa ja saatu ihania kahvivieraita. Myös aurausviitat löysivät tiensä pihalle, valot saatiin vaatekaappiin ja uudet ompelujutut alkoivat - niistä myöhemmin. Ainiin ja nukuttiimpa miehen kanssa päikkäritkin - ei ole meinaan ihan hetkeen tapahtunut. ;)

Sorry no fotos. Mut tässä itkuntyynytysfoto, tepsii aina ja pari syöntikuvaa kun herra syö nykyään ihan itse (siivouspalvelukin pääsi syöntikuviin mukaan!) :)