Terveisiä pääsiäisreissulta!

Meillä alkaa pääsiäisreissu olla lopuillaan. Matkaan lähdettiin perjantaiaamuna; heitettiin koirat mummolaan ja lähdettiin kohti Helsinkiä. Pe- la yö oltiin Helsingin keskustassa Radisson Blu Plaza hotellissa. Todella upea hotelli ja ihana aamupala <3 Perjantaina illalla käytiin Helsingissä syömässä ja oltiin hotellihuoneessa. 

Lauantaina vietettiin päivä kaupungilla. Tehtiin ostoksia ja pienin meistä saikin eniten uusia vaatteita:) Laivalle suunnattiin lauanatai-iltapäivästä ja laivalla oltiinkin pari yötä mennen tullen Tukholmaan. 

Sunnuntaipäivää vietettiin Tukholmassa kaupoilla kierrellen. Hirveästi ostoksia ei tehty, mutta jotakin kuitenkin. Minä löysin itselleni täydellisen aikuisennaisen takin, johon en enää mahdu :D Juuri ja juuri menee kiinni, mutta kunhan tämä kumpu lähtee pois niin sitten minulla on täydellinen ohuempi ja siistimpi takki :) 

Laivalla aika meni joutuisasti. Oltiin kahdella leikkipaikalla, tehtiin tax free ostoksia (ah, sain vihdoin uuden hajuveden (joka sekin vasta kunnolla käyttöön raskausajan jälkeen!)), oltiin ja vietettiin laatuaikaa perheen kanssa. Sunnuntai-iltana käytiin buffetissa syömässä ja oli kyllä syntisen hyvää! Parasta oli jälkkäripöytä, oi nams<3 edellisen kerran laivan buffetissa olen tainnut olla abiristeilyllä, joten olihan tuosta jo aikaa :D Vähän harmittamaan jäi kaikki kala- ja juustoherkut, joita rakastan, mutta joita en uskaltanut nyt raskaana ollessani syödä. :/ 

Pikkumies rakasti uusien asioiden ja ihmisten näkemistä sekä erityisesti leikkipaikkaa. Pallomeressä oli sen verran kova meno ja isompia lapsia että siellä pyörähdimme pikaisesti vain muutamaan otteeseen. Yllättävää oli, että pikkumies ihastui keittiöleikkeihin. Ikean keittiö ja toisessa leikkipaikassa ollut talo keittiöineen olivat suosikkeja. No, tykkäisihän jäbä kotonakin hämmentää keittiössä muttei saa sitä luvan kanssa tehdä, joten tuolla hän oli elementissään! Minikeittiötä ei meille kotiin miehen mielestä ainakaan vielä tule ;) 

Reissussa pieni mies oli kuin enkeli. Ei yhtään itkupotku raivaria eikä muitakaan kilareita (leikkipaikalta lähtö tosin harmitti joka kerta..). Saatiin tosi hyvin päivät rytmitettyä niin, että ruokaa, unta ja tekemistä oli sopivassa suhteessa. :) miehen kanssa juteltiin, että on helpompi reissata jäbän kanssa nyt kun pojan tuntee jo kunnolla. Kauhulla muisteltiin viime kesän reissua, kun mukana oli kaikkea muuta kuin pikkuenkeli kun rytmit eivät oikein osuneet eivätkä oikein olleet meillä viellä edes hallinnassa. Vaikka reissussa ei nytkään kelloa katseltu, joku tuntuma oli koko ajan siitä, milloin tarvitaan mitäkin touhua, virvoketta tai lepoa. :)

Voi, kun loma voisi vain jatkua! Huomenna kuitenkin työ-ja hoitoarki :/ Nyt vielä ajomatka kotiin ja käydään mummolan kautta lunastamassa karvaturrit mukaan :)

Viikonlopun kuulumisia

Huippuviikonloppu takana ja onneksi vielä vähän edessäkin :) 

Ollaan touhuttu paljon kaikenlaista, käyty kaupoilla, leikitty, laskettu mäkeä ja vaan oltu. Minä olen tietty myös leiponut, laittanut ruokaa ja kävimpä ystäväni läksiäisjuhlissakin. Mies ihana on siivonnut! Meillä on myös käynyt virpojia ja naapuri toi minulle Jari Sinkkosen  Elämäni poikana kirjan luettavaksi. Odotan sitä innolla :) 

Illemmasta saataneen vielä kahvivieraita, kun mummo ja pappa tulevat pikkumiehen nimpparikahveille. :)

Nt-ultra!

Täällä käytiin tänään niskaturvotusultrassa, viikolla 12+1. Mieltä painoi VALTAVASTI toissa viikonloppuna tullut verenvuoto. Vuoto oli päivittäin mielessä ja huoli painoi kovasti; onko kaikki varmasti ok. Asiaa ei helpottanut se, että kotidopplerilla (itse asiassa kahdella; omalla ja kaverin lainalaitteella) emme saaneet sykettä kuuluviin. Huoli painoi siis mieltä. 

Mutta; tänään käytiin ultrassa ja kaikki oli hyvin <3 Viisi sormea ja varvasta kummassakin kädessä ja jalassa, aivot kehittyneet niinkuin kuuluu, sääriluut, nenäluut, käsivarret, vatsalaukku... Ultrassa tippui iso kivi sydämeltä! Pikkuinen vastasi viikkoja, laskettu aika ei siirtynyt ja pikkuista odotellaan saapuvaksi syyskuun lopulla :) :) <3

Ihan naatti

Kuluva viikko on ollut todella rankka. Poika on ollut kipeänä - onneksi nyt jo parempi - ja flunssa on ottanut kouriinsa myös minut ja mieheni. Olo on ollut ihan kamala ja raskauden takia oksensin tänään pari kertaa. Koko päivän heikotti, oksetti ja taisi kuumettakin olla. Töitä on paljon, ihan liikaa. 

Lisäksi se repsahdus alholismin suhteen, josta aiemmin kerroin, todella tapahtui - kuten pelkäsinkin. On siis riittänyt murhetta vaikka muille jakaa. 

Tänään rv 12+0 joten kohti keskiraskautta mennään! Huomenna ultra, jota olen jännittänyt todella kovasti. Kumpa kaikki olisi hyvin<3

Kotona sairastamassa

Eilen meidän oli pakko suunnata yksityiselle, kun pojan vointi huononi niin paljon. Molempien silmien silmätulehdusten lisäksi löytyi molemmista korvista tulehdus, toisesta todella paha sellainen. Uskomatonta, että vasta viime maanantaina käytin pojan korvakontrollissa julkisella puolella eikä tulehduksesta tuolloin (muka?) näkynyt merkkiäkään. Vajaa viikko ja täydet tulehdukset päällä. :( 

Eilen päästiin aloittamaan antibiootit ja jäbän olo on tänään ollut paljon parempi! Eilen silmät vielä muurautuivat umpeen, mutta antibioottikuurin ja antibioottisilmätippojen ansiosta tilanne on tänään parempi. Siinä missä silmiä tarvitsi eilen pyyhkiä keitettyyn haaleaan veteen kostutetulla vanulapulla vähintään tunnin välein, on tänään tarvinnut pyyhkiä silmiä enää unien jälkeen. 

Saa nähdä, ollaanko huomenna vielä pojan kanssa kotona vai saadaanko isovanhemmat hätiin, kun minun täytyisi päästä työhommille. Tätä päivää ei olisi voinut edes ajatella, että olisin ollut töissä, sillä niin kipeä poika vielä aamullakin oli! Nyt päivällä ruokakin rupesi maistumaan, joten onneksi suunta näyttää paremmalle<3

Miksi oi miksi?

Tänään päästiin pitkästä aikaa - 6 viikon tauon jälkeen - vauvauintiin. Uinti vaatii nyt vähän totuttelua ja entinen hurjapäävesipeto on ainakin hetkeksi jäänyt taka-alalle. Noh, lystiä oli ja kaikki nautimme!

Tuosta muutama tunti, niin poika alkoi oksentaa. Toinen silmä alkoi myös rähmiä ja on koko loppupäivän rähminyt todella kovasti. Kuumetta oli nukkumaan mennessä 38,2. Miksi taas? Johan me vajaa viikko oltiin terveinä ja toinen viikko tämän vuoden puolella. Ei tainnut uinti tehdä vielä pikkuiselle hyvää, harmittaa :( Toivottavasti tämä menisi pikaisesti ohi eikä jätkä sairastaisi taas kuutta viikkoa :( 

Kuva täältä. 

Ps. Tänään käytiin apteekista ostamassa korvasta mitattava Apteq infrapunakuumemittari, joka mittaa kuumeen yhdessä sekunnissa. Olin ajatellut, että pärjätään perusdigimittarilla, mutta 7 sekunttia on pitkä aika tapella, varsinkin ku. Kuumetta mittaillaan harva se ilta nykyään :( Anyway, vajaa viiskybää on pikkuraha rauhasta ja siitä ettei tartte pikkumiestä flunssaisena enempää kiusata. 

Oma tahto

Mieheni kanssa vitsailimme esikoisen odotuksen aikaan paljon pojan luoteenpiirteistä. Vitsailimme esimerkiksi siitä, että entä jos poika saa minun urheilutaustani (mieheni on entinen kilpaurheilija) ja mieheni koulupään (minä olen meistä viettänyt 19 vuotta opiskellen). Ja myös siitä, millainen luonne pojalle voi oikein tulla, jos kaksi kovaapäätä laskee yhteen. 

Mitä enemmän aikaa kuluu ja mitä vanhemmaksi poika tulee, sitä vahvemmin näyttää siltä, että vitsailumme  pojan luonteesta onkin totista totta. Vaari muotoili asian kauniisti niin, että pojalla on oma tahto. Voimakas oma tahto onkin. Poika ei todellakaan ole mikään hällä väliä, mulle käy kaikki- tyyppi, vaan määrätietoinen, itsetietoinen ja hahvatahtoinen tyyppi. Ja hän on ollut sitä alusta alkaen. Esimerkiksi; imetin poikaa 8kk enkä alun ensiviikkojen julki-imetyksen jälkeen olisi voinut kuvitellakaan enää julki-imettäväni. Kun herra halusi maitoa, sitä piti heti tulla eikä vasta herumisen jälkeen. Tai kun hän ei halunnut maitoa, niin oksat pois, jos rintaa meni tarjoamaan. Ja kun hän 8kk iässä päätti, ettei ota imuakaan enää, ei siinä ollut äidillä enää mitään tehtävissä. 

Sama määrätietoisuus ohjaa nyt tätä yhden vuoden ja neljän kuukauden ikäistä poikaa. Hermoja ei ole yhtään, mutta selvä näkemys siitä, mitä hän haluaa tehdä, olla, syödä tai juoda tai olla tekemättä ohjaa jokaista hetkeä. Poika on utelias, eläväinen ja todella fiksu tyyppi, mutta jolla ei todellakaan ole lehmän hermot tai pitkä pinna. Tempperamenttinen tapaus, aivan kuin äitinsä ja isänsä! On jännä nähdä, millainen tästä toisesta pienokaisesta tulee ;) Nyt muuten mennään rv 11+2! 

Alkoholismi läheltä

Olen elämäni aikana nähnyt enemmän ja vähemmän alkoholin käyttöä. En tunne yhtään ihmistä, joka olisi raivoraitis, mutta kourallisen niitä, joiden tulisi olla.

Viimeiset kymmenen - viisitoista vuotta olen seurannut, kun alkoholi on hiipinyt läheiseni elämään. Vuosi vuodelta se on ottanut tiukemman otteen ja mutkistanut lähimmäiseni elämää. Viimeinen vuosi on ollut kamala. Olen toiminut tukihenkilönä ja jahdannut humalaista ympäriinsä, repinyt väkisin sängystä katkaisuun. Itkenyt ja huutanut, pyytänyt ja rukoillut. Takapakki toisensa jälkeen läheiseni on kuitenkin päässyt kuiville. Taas muutamaksi viikoksi. 

Nyt huoli vaivaa kovasti. Läheiseni on talvilomareissulla ja yleensä näillä reissuilla on hyvin jatkunut selvä putki katkennut. Kun puhutaan jopa viikon rajuista ryyppyputkista, on aiheellista olla huolissaan siitä, miten terveys kestää.  Kumpa tällä kertaa kävisi toisin. Ja kumpa saisin puhelun silloin, kun viina houkuttaa enkä läheisiltä silloin, kun pahin on jo tapahtunut. Syvällä suossa ollaan, mutta kumpa täältä olisi onnellinen ulospääsy. 

Pääsiäisenä risteilemään

Muutama viikko sitten vietetyn Kolin reissun jälkeen tuntui, että uutta reissua pitäisi jo miettiä... Lomia ei nyt ole, joten tuleva pääsiäinen tarjoaa mukavat vapaat reissuiluun. Me varasimme pääsiäiseksi la-ma risteilyn Viking Linelta ja suuntana on Tukholma. 

Laivalla on paljon ohjelmaa ja pieni mieskin pääsee tutustumaan uusiin juttuihin. Saa nähdä millaisen reaktion saa Ville Viikinki aikaiseksi meidän pienessä miehessä :) Hyttinä meillä on Lux Seaside Premium Balkony eli parveekkellinen vähän isompi huone. Pikkuisen kanssa helpompi kuin perushytti! Toivottavasti laivalle saa matkasängyn pienelle, se pitää vielä selvittää. 

Ihanaa, kun on jotakin mitä odottaa <3

Viime aikojen kuulumisia

Blogin puolella on valitettavasti elelty viime aikoina hiljaiseloa. Syynä tähän on ollut oma väsymys; alkuraskaus ja uusi työarki on vienyt minulta kerta kaikkiaan voimat. Tuntuu,ettei mikään huvita eikä mitää jaksa tehdä. Nukkumaan olen mennyt yhdeksän aikoihin ja työaamuina herätys on yleensä 5:45. Viikonloppuisin vähän pidempään; pieni mies on nukkunut seiskaan, jopa kasiin. 

Vauvauintiin ei olla päästy viikkokausiin jäbän flunssan vuoksi. Vielä vaivaa yskä ja mietinnässä on, pitäisikö vielä käydä lääkärissä. Mieltä varjostaa pienen voinnin lisäksi eilen tullut ruskea vuoto. Missä mennään? Onko kyseessä normaali alkuraskauden vuoto vai jotakin vakavampaa? Sain ystävältäni aamulla lainaan tehokkaamman kotidoplerin kuin mitä meillä kotona on, joten täytyy testata kuuluvatko äänet sillä. Kuuluisivatpa, niin saisin mielenrauhan! Seuraava ultra on 17.3.  

Väsymyksen lisäksi tänne on kuulunut paljon pulkkamäkeä ja yhdessä touhuilua. Jäbä rakastaa mäenlaskua ja eilinenkin meni mummon ja papan vieraina kotipaikkakunnallamme mäenlaskussa ja eväitä syöden. Tänään meillä oli aamulla playdate ystäväpariskunnan luona ja kohta saan vielä kahviseuraa. Mies on moottoripyöränhakureissulla tämän päivän. Ostin miehelleni 30-vuotislahjaksi moottoripyöräkortin ja nyt sopiva pyörä löytyi, jota mieheni lähti minun veljeni kanssa hakemaan. 

Täällä viimeistellään vielä muutamat työhommat ennenkuin pikkumies herää ja kahvivieras saapuu. Leppoisaa sunnuntaita kaikille!