Vappuviikonloppu

Tätä vappua on vietetty sukuloiden. Ollaan myös oltu lasten kanssa ja touhuttu paljon. Kotona odottavat askareet ovat astian- ja pyykinpesua sekä perussiivousta lukuunottamatta saaneet odottaa. Vaikka mitään isompaa ei olekaan touhuttu, on puuhaa riittänyt. Ja viikonloppu on hurahtanut uskomattoman nopeasti! Lapsia neljä viikkoa vaivannut flunssa alkaa ehkä nyt vihdoin myös helpottaa. :) ja toivottavasti helpottaisikin, sillä meidän aurinkolomaan on enää pari viikkoa! Ihanaa <3

Pienin 6kk

Aika hurahtaa hirmuista kyytiä. Nuorinkin on jo 6,5kk! Huh, kohta ei ole enää vauvaa :(

Millainen pieni mies meillä asustaa? Mistä tykkää, mistä ei? 

Kuopus on pääosin täysi aurinko. Nälkä ja väsy ovat tämän herran vastuksia, mutta itkuinen hän ei ole. Parasta on isoveljen jutut ja touhut sekä kaikki pesulaput leluissa :) Kuopus myös rakastaa syödä itse ja tämä äiti on kauhuissaan sormiruokailusta. En niinkään sotkusta - senhän saa siivottua - mutta tukehtumisesta. Hienosti jäbä muussaan ruoan kitalakeensa (ei vielä hampaita) ja kakoo palat suun etuosaan sekä sylkee vaikea palat pihalle mutta meikä on kauhusta kankea. Pitäisi vaan luottaa. Mutta perkele, vaakakupissa on toisen henki. Noh, vähän liioteltua ehkä mutta siinä missä kaveri mutustaa ruokaa muina vauvoina, ei äiti pysty tekemään muuta kuin tuijottamaan vauvaa ja miettimään millon se sinertää. Huhhuh, mitä hommaa. Miksi kaikki ruoka ei voi olla kuin maissinaksut?!

6,5kk iässä sankarimme nukkuu kahdet tai kolmet unet riippuen päivän menoista. Siinä missä esikoisella oli tarkat uniajat, kuopus menee muiden mukaan. Nukkuu autossa, vaunuissa tai tissillä, miten nyt milloinkin ohjelmistoon sopii. Nukkumaan yöunille meillä molemmat lapset menevät klo 19, vauveli todellisuudessa oman iltarallinsa jälkeen klo 20. Hän siis pyörii kun väkkärä sängyssä, naureskelee, kikattaa, kiljuu ja muuten vaan hengaa noin tunnin ennen nukahtamista nykyisin. 

Nyt olen tsempannut pientä kovasti liikkumaan ja lähellä ollaan. Toivoin, ettei hän ennen muuttoa oppisi ryömimään jotta muuttolaatikot saisivat olla rauhassa, mutta nyt voi hyvin jo liikkua vaikka äidille se tarkoittaakin enemmän töitä. Hienosti noustaa käsien varaan, käännellään kylkeltä toiselle ja pyöritään kellon viisarin tapaan. Taitaa jäbä vähän peruuttaakkin, mutta eteenpäin meno luonnistunee pian myös. 

Siinä missä esikoinen nautti kylvystä ja vedestä, ei kuopus ole vielä päättänyt kumpaa kylpy on. Hän on vähän jäykkä veteen mennessä ja tuumailee - ei kilju riemusta esikoisen tapaan - mutta rentoutuu sitten kyllä ja nauttii vedestä. 

Kaiken kaikkiaan tämä herra on aikamoinen vekkuli, joka kujeilee ilmeillään ja tummilla, sliipatuilla kulmakarvoillaan sekä suurilla ruskeilla silmillään. Joka ilta, kun tuota pientä nukutan, mietin mielessäni "onneksi saimme sinut". <3

Uusi koti, uudet kujeet

Täällä rykäistiin muutto aluille viime perjantaina, vaikka alunperin oli tarkoutus muuttaa vasta lauantaina. Pääsiäisenä oli hyvin aikaa tehdä muuttoa ja maanantaihin mennessä olikin tavarat ulkotiloja lukuunottamatta paikoillaan, vanha talo siivottu, vauvalle tehty soseita, täydennetty ruokavarastoja sekä kahvitettu yli puoli sukua. Paljon tuli touhuttua muutamaan päivään, mutta me molemmat inhotaaan miehen kanssa epäjärjestystä ja keskeneräisyyttä. Meillä on muuten yli kaksi rekan nupillista tavaraa, voi kiesus. Onneksi meillä oli sekä kanto- että lapsenvahtiapua, muuten ei olisi kyllä näin nopea muutto ollut mahdollinen<3

Minun on pitänyt esitellä taloa teille jo moneen otteeseen, mutta meidän pari viikkoa jatkunut flunssa otti takapakkia ja täällä on ollut kipeää sakkia. Kuvailen teille tätä herkkua, kunhan ehdin :)

Mukavaa loppuviikkoa! 

Ps. En muistanutkaan että jäät ryskävät näin paljon keväällä. 

Heihei loppuelämän koti.

Tiistaina myytiin meidän loppuelämän koti. Koti, joka ostettiin kun minä vielä opiskelin. Koti, joka odotti meitä hääyön viettoon neljä vuotta sitten. Koti, jonka autotallin ja pihat yhdessä rakensimme vaikka emme mitään rakentamisesta silloin ymmärtäneetkään. Koti, jonka teimme oman näköiseksemme vuosi vuodelta. Koti, jossa teimme raskaustestit ja odotimme elämämme muutosta. Koti, johon molemmat lapsemme syntyivät. 

Kun 1,5 vuoden projekti vihdoin saatiin päätökseen ja kodillemme löytyi ostaja, tuntui se samalla haikealta, mutta silti niin oikealta. Meitä odottaa nyt uusi loppuelämän koti toisella paikkakunnalla, siellä missä on tukiverkosto ja minun työt. Kun muutimme tähän kotiin, mietin usein totunko koskaan siihen, etten kuule järven liplatusta. Nyt olen helpottunut, sillä ei minun tarvinnutkaan, pääsen taas järven rantaan. Vaikka uusi jo odottaa, tuntuu todella haikealta lähteä täältä. Näihin neljään vuoteen mahtuu todella paljon. Elämäni suurimmat asiat ovat mahtuneet viimeiseen neljään vuoteen. Tänne jää niin paljon muistoja. Tätä kotia on rakkaudella tehty. Muistan kuinka esimerkiksi kylvimme nurmikkoa kauheilla helteillä 2014 toukokuussa, kun minä odotin esikoistamme. Istuin, hikoilin ja kylvin. Tai kuinka haravoin tai maalasin paikkoja kuopusta odottaessani. 

Eniten jään kaipaamaan tätä kylää. Olen saanut täältä todella paljon ystäviä. Meillä on ollut ihanat naapurit ja läheiset kyläläiset täällä. Olemme sopineet, etteivät suhteet katkea vaikka välimatka kasvaa. Kunpa voisin siirtää nämä asiat uuteen kotiimme. <3

Ilta 4/5

Olen ollut lasten kanssa yksin torstaista lähtien kun isi lähti Dubaihin. Täytyy sanoa, että koskaan en ole viikonlopun aikaan nähnyt ihmisiä yhtä paljon kuin näinä päivinä (enkä tarkoita nyt yhtä ihmisjoukkoa vaan erikseen). Onneksi ympärillä on ihania ihmisiä!<3 Kuinka yksin sitä muuten olisikaan. 

Käytännössähän tämä on tarkoittanut sitä, että lapset on nukkaanmenoaikaan enemmän tai vähemmän väsyjä ja muutama ilta onkin ollut kaaosta. Pojat kun menevät nukkumaan yhtä aikaa ja on mahdoton olla kahdessa paikkaa yhtä aikaa. Todella hyvin meillä on kuitenkin mennyt ja erityisesti tänään esikoinen oli kultaakin kalliimpi ja käyttäytyi oikein mallikkaasti. Hän ensimmäistä kertaa siivosi itse illalla lelut, kun halusi että äidille tulee "hyvä miili". Voi ihanuus<3 On nämä bvaan sellaisia aarteita, että huhhuh <3 <3