Uusi hoitopaikka

Kohta neljä kuukautta on hurahtanut perhepäivähoidossa. Siis puoli väli, ennen kuin jäämme pojan kanssa taas kotiin. Miten on mennyt ja entä jatko? 

Perhepäivähoito on sijainnut meistä n 15km etäisyydellä. Kyseessä on kotiryhmä, jossa on yhteensä 8 lasta ja 2 hoitajaa. Hoidon aloittaminen oli kamalaa, mutta nykyisin arki rullaa omalla painollaan. Varahoitoa ei olla käytetty ennen viime viikkoa ja viime viikko jännittikin kivasti äitiä. Pienestä ryhmästä siirryttiin isoon päiväkotiarkeen, jossa tutut lapset ja hoitajat olivat historiaa. Viikko sujui kuitenkin yllättävän hyvin, vaikka sitä etukäteen todella kovasti pelkäsinkin!

Ensi viikko meillä on kuitenkin viimeinen viikko tutussa perhepäivähoitopaikassa. Hoitopaikkajärjestelyt etenivät yllättäen, kun toinen kotiryhmän hoitajista lopettaa. Pojallamme järjestyi kuitenkin hoitopaikka ihan tästä kotikonnuilta muutaman kilometrin päästä ja viikon päästä uuteen hoitopaikkaan sitten siirrytään. Ensi tortaina pääsemme tutustumaan hoitajaan ja perjantaina poika menee sinne yksin jo ottamaan tuntumaa. Seuraavana maanantaina hoito sitten alkaa. 

Aluksi minua harmitti kovin, että hoitopaikkaa pitää vaihtaa, kun pikkumies on hoidossa enää 4kk ennenkuin jään kotiin ja tykkää olla nykyisess hoidossa. Nykyisellä hoitajalla olisi kuitenkin ollut 5 viikon kesäloma ja 2 viikkoa pitämättömiä lomia. Nämä pätkät olisivat menneet Kuopion suurimmassa päiväkodissa, meiltä vajaa 30km päässä. Arki nykyisessä paikassa olisi siis ollut aika kamalaa kesän ajan. 

Nyt jännityksellä odotetaan tutustumista ja toivotaan että pikkumies sopeutuu hoitopaikan vaihtoon hyvin. Nykyisestä hoitotädistä poika on tykännyt todella kovasti, joten toivotaan, että myös uudesta hoitotädistä tulee pojalle läheinen! 

Täydellinen lihapata

Tässäpä resepti kiireettömään viikonloppuun! Resepti on omani ja mukailtu useista lihapataresepteistä, joita selailin. Törkeän hyvää, helppoa mutta aikaa vievää tosin! Ei missään nimessä arkiruoka, vaan kiireettömien viikonloppujen perinteinen must ruoka! Bon apetit!

N kilo naudan sisäpaistia

2 sipulia 

1prk tomaattimurskaa mausteena valkosipuli

1prk pippurikermaa 

Loraus tavan kermaa, jos löytyy

Suolaa & pippuria

Voita paistamiseen

Leikkaa paisti suht isoiksi kuutioiksi ja kuullota kuutiot osissa pannulla. Laita pataan odottamaan, että kaikki kypsennetty. Älä kypsennä likaa, ainoastaan sen verran, että pinta saa kauniin ruskena värin. Siivilöi paistiliemi talteen ja kaada lihojen päälle. Lisää 4-5dl vettä sekä tomaattimurska ja kaita pata hautumaan miedolle lämmölle. Kuulota sipulit ja lisää pataan. Anna padan hautua kannen alla 1,5-2h. Lisää lopuksi kerma ja huolehdi, että lihapata lämpenee tarpeeksi kerman lisäämisen jälkeen. 

Meillä tätä herkkua syötiin viikonlopun aikaan kahteen tapaan; kermaperunoiden sekä riisin kanssa. Loistavaa molempien kanssa! Myös perunamuusi sopisi tämän ruoan kaveriksi! 

Leppoisaa sunnuntaita! Me lähdetään kohta vaarilaan ja piipahdetaan muös eräässä asuntonäytössä. 

118

Päivä numero 118 raskaudesta menossa, vielä 162 jäljellä. Aika kuluu hurjan nopsaan!

Pikkumies on ollut parisen viikkoa terveenä ja ollaan saatu nauttia huippuarjesta. Tämän viikkoa pieni mies on ekaa kertaa varahoidossa isossa päiväkodissa ja täytyy sanoa, että tätä viikkoa tuli kyllä stressattua. Pikkuinen sopeutui kuitenkin loistavasti ja viikko on lähtenyt hyvin käyntiin. Tämä viikko siis varahoidossa ja ensi viikko normihoidossa. Sitten tuleekin lisää muutoksia; pikkuinen siirtyy tuohon muutaman kilometrin päähän hoitoon. Edessä vain 3kk pätkä ennen kuin minä jäänkin äippälomalle. :)

Tässä uusin raskaushimotus; salaattia, parmesaania ja ceasar kastiketta. Nams, voisin vain syödä tuota :') 

Mukavaa tiistaita! Tässä meidän perheen uusin tulokas, i love it<3

Garbage can

En päässyt kouluun, mutta pidetään positiivinen tsemppi päällä. Pakko jakaa tämä teille, kun eilen tämän huomasin ja minusta tämä oli loistava :)

Kuulumisia viikon varrelta

Täällä on eletty hiljaiseloa, kun työkiireet ovat vieneet mennessään. Viime viikolla tuli tehtyä tunti jos toinenkin pidempää päivää ja pahimmillaan istuin töissä puoli kasista alkaen ja kokouksen jälkeen olin puoli kaksitoista yöllä kotona. Huh. Alkuraskauden sokerirasituskoekin tuli käytyä tekemässä suvussa olevan diabetesriskin takia, mutta tuloksia ei ole vielä kuulunut. Tuskin niissä mitään on, ei ole ainakaan mitään mikä siihen suuntaan viittaisi. 

Huomenna alkaa rv 17. Vointi on hyvä ja energinen, maha on kasvanut jo paljon viikkoihin nähden. Potkuja ei vielä selkeästi tunne, muutamia arvailunvaraan jääneitä tuntemuksia kyllä on. Rakenneultraan päästään 12.5. Ennen sitä eletään viikko kerrallaan. Odotan tuota ultraa kovasti, jotta saadaan tietää onko vauva terve. Odotan juuri tuota uutista enemmän kuin sukupuoliasiaa - esikoisen kanssa sitä luotti sokeasti että kaikki kyllä menee hyvin, nyt kun sitä tärppäsi. Sokeaa ja naiivia, mutta kenties normaali osa ensimmäistä lastaan odottavan arkea. 

Parisen viikkoa olen käynyt myös hyväksytty hallituksen jäsen -kurssilla. Olen ollut hallituksen jäsen alkuvuodesta lähtien ja toiveena olisi saada puhtia ja oppia omaan hallitustyöskentelyyn nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä on kiva ja uusia kontakteja on jo syntynyt kahden tapaamiskerran aikana. Kurssiin vapaaehtoisena kuuluvaan tutkintoon olisi kiva osallistua, mutta taitaa synnytys sattua tutkinnonsuorittamisen aikoihin.  Kouluista puheen ollen, täällä odotetaan kovasti myös tuloksia siitä, pääsinkö opettajakouluun. Toivottavasti :) 

Aurinkoista viikkoa kaikille! Täällä on saatu ihan eritavalla energiaa, kun poika on ollut jo 10pv terveenä! Ihana, normaali arki<3 

Ps. Energisenä tartuin ompelupuuhiin lauantaina ensimmäistä kertaa sitten äitiysloman! Ompelin tulevalle pikkuiselle pari pussilakanaa ja poitsulle tyynyliinoja :)  

Viikonloppua kotosalla

Täällä on vietetty viikonloppua kotosalla pikkupotilaan kanssa. Pientä miestä on vaivannut jos jonkinmoinen tauti tämän vuoden aikana eikä tässä perheessä ole tervettä päivää juuri nähty. Nyt päällä on molemmissa korvissa korvatulehdukset ja silmätulehdusten jämät. Tänään jäbä alkoi olla jo oma itsensä, mutta vietettiin silti viikonloppua kotona (sisällä!!) toipuen. Perjantaina lääkäri arvioi, ettei korvatulehdus ole missään vaiheessa edes parantunut vaan jatkunut koko alkuvuoden. Tässä välissä kaksi lääkäriä on sanonut, ettei korvissa ole vikaa :( Ärsyttää! Onneksi pikkuinen on jo nyt parempi, torstaina näytti nimittäin aika huonolta. Jospa nämä taudit olisi nyt hetkeksi selätetty, täällä todella sormet ristissä toivotaan! 

Viikonloppuun kuului siivoamista, leipomista ja yhdessä touhuilua. Koti kiiltää, sämpylöitä on pakkasessa ja ruoat tehtynä ja ostettuna pitkälti ainakin alkuviikkoon. :) Tänään pojan kummit kävivät kylässä ja vieraita varten tein mutakakkua. Oli muuten hyvää ja kakkuakin on vielä pikkuisen jäljellä :) 

Leppoisaa sunnuntaita! 

Hormonihörhö moi!

Ihana hehkuva raskaus. Paksut hiukset, hehkuvat kasvot ja luokseenkutsuvat feromonit.. Kuullostaako tutulle? Ei minusta ainakaan. 

Täällä eletään rv 14+2. Pahoinvointi alkaa helpottaa, mutta muistoksi pahoinvointiajoilta on jäänyt jatkuva syöminen. Alkuraskaus on tuonut mukanaan taas hiilarihiiren, joka etsii ja koluaa kaapeista koko ajan jotakin herkkuja. Töissä keksit kuluvat keittiöstä ohi mennessä ja kotona milloin mitkäkin herkut. Tänään vedin jäätelöä strösseleillä ja ööh, viime kerrasta onkin varmaan 20 vuotta aikaa! 

Kaunis ja hehkuva olo on myös jotakin utopiaa. Tilalla on finnejä siellä ja finnejä täällä. Ilmavaivoja, kaasuja, ummetusta ja karvankasvua siellä missä ei pitäisi. Jonkinasteista narkolepsiaa olen sairastanut viimeiset 100 päivää - eli kaikki ne päivät, kun olen ollut raskaana. Nukahtamiselle en vaan voi mitään, vaikka kuinka yritän. Vintti pimenee ihan kesken kaiken ja nukkumatti kutsuu. 

Ja ne hormonit. Huhhuh. Ja tietäisittepä vain mitä mieheni ajattelee ;D Hermoromahdus siellä ja hermoromahdus täällä tai hillitön itku. Eilen meinasin itkeä neuvolassa, kun kuumeisen pojan kanssa olin liikenteessä ja neuvolan täti sanoi painokkaasti minulle, että vaunut pitää jättää ulkoeteiseen - EI SISÄETEISEEN. Ihan kamalaa. 

Että se siitä onnellisesta ja hehkuvasta odotusajasta;) Kai joillakin odotusaika voi olla hehkuvaa aikaakin, mutta ei ainakaan täällä :D