sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Paluu arkeen

Täällä alkaa isimiehellä kolmas viikko töitä loman jälkeen. Meidän arki is back. Eka viikko tuntui pitkältä kuin nälkäviikko ja haikailin taas töihin lähdön perään (vaikka tiedän, että kun se hetki koittaa, ikävöin ja suren kovasti ohitse olevaa äitiyslomaa). Ensimmäinen viikko meni siis arjen raskautta ihmetellessä. Toka viikko meni jo nopsaan ja touhuttiin poikien kanssa entiseen malliin. Jos pitää valita ulkona liikkuminen vai kotona olo lasten kanssa, valitsen tuhat kertaa mielummin ulkona käymisen kuin kotiolot, koska yleensä kaikesta rankkuudesta huolimatta on vaan jollakin tapaa helpompaa niin. 







Mieli on mennyt up and down. Huonosti nukuttuja öitä, paljon sokeria eikä liikuntaa (joo tuhansia arkisia askelia, pomppuja ja pelastushyökkäyksiä kylläkin). Pitkästä aikaa vietin päivää etten tehnyt yhtään mitään. Tai paljon mitään. Sellainen ei sovi minulle tai ole minua, mutta ei vaan huvittanut. Nyt on onneksi taas huvittanut. 





Oman kroppani kanssa olen umpikujassa. Olen äitiyslomalla ollessani ottanut kyllä joka (herkku-) palan irti. Raskauskiloja on vielä kymmenkunta, kun esikoisen aikaan sama määrä oli jo aikalailla taputeltu. Oikeutan herkut itselleni imetyksen kautta, vaikka tosin uskonkin että imetys saa kropan haluamaan nopeita hiilareita. Joku roti sentään. Sen minkä taakseen jättää, edestään löytää ja vähän takapuoleltakin.  Vatsamakkaroita on muttei selkärankaa. Olen kokeillut portaita ja hyppynarua, mutta into ei riitä. Nyt onneksi muutama onnistunut vaunulenkki takana. Viimeksi oli kympin punnuskin käsissä viimeisen kilometrin, kun nuorimmainen ei suostunut enää vaunuissa istumaan. Huh. 




Tällaista mamma arkea täällä. Tällä viikkoa tuli mm. käytyä kahviloissa, luostarissa, synttäreillä, vaarilassa, selattua vanhoja valokuvia, nähtyä ystäviä, syötyä mansikoita ja herneitä, käytyä pikapikaa mustikassa, pestyä mattoja, syötyä jäätelöä, ommeltua, järjesteltyä kaappeja... ihana mammaloma, vaikka uhmaikäisen ja 9kk  koheltajan kanssa ei aina nauratakaan;)

torstai 20. heinäkuuta 2017

Pienimmän huone <3

Meidän taloesittely on kyllä jäänyt ihan retuperälle. Kerran räppäsin sotkuisesta ja pimeästä alakerrasta muutaman kuvan. Täytyisi tehdä teille kunnon esittely. Anteeksi. 

Tässä pienimmäisen huone. Hiljalleen melkein valmis - taas hetkeksi :D Vielä sängynviereinen seinä täytyy tapetoida, sillä huoneen edellinen asukki sai huoneeseensa ruusuja. Ei meidän pojille, vaikka jyrkkiä sukupuolierontekoja en kannatakaan. Niimpä ostimme jo pari kuukautta sitten talo/kaupunkitapettia (mutta miehen mielestä ei ole ollut vielä oikea hetki tai joku muu feng sui tämän huoneen tapetoinnille. Sadepäivät ei korvaa siis syksyisiä tapetointipäiviä, yeah I got it). 








Nojoo. Muutama diy juttukin täältä löytyy, kuten maalaamani liitutaulutalo tuolla ison ikkunan puoleisella seinällä sekä vuorinaulakot oven puoleisella seinällä. Ei nyt mitään priimaa, mutta itsetehtynä saa sitä mitä sattuu tulemaan. Ainiin, onhan Ikean Lack maalattu aikoinaan liitutaulumaalilla ja tuolit kunnostettu ja maalattu kotipaikaltani. Omin pikkukätösin. Pyöreät matot on mummon ja tutun käsialaa, isompi aitoa Hennesiä. ;) taulutkin on muuten aikoinaan esikoisen huoneeseen itse värkättyjä, yksi jopa itse maalattu. 

Tällaista siis tälla kertaa. Olen kokonaisuuteen ihan tyytyväinen <3 Jäbä on jopa parisen viikkoa nukkunutkin omassa huoneessaan ekan unipätkän eli n klo 20-24. :)

tiistai 18. heinäkuuta 2017

Dc fixiä pintaan

Tovi sitten otin härkää sarvista ja fixasin meidän wc:n tason. Taso on ollut hyväkuntoinen, mutta edellisen asukkaan jäljiltä siihen oli kaatunut jotakin. Kokeilin ensin muutamaa luottopesuainetta ja vahaa ja kun pinta ei miksikään muuttunut, päätin kokeilla dc fixiä. Kaksi rullaa mustaa puuta 9,90€/kpl, joten tuumin että lienee vaivan arvoista kokeilla. Ja olen supertyytyväinen lopputulokseen. :) Tuntuu jotenkin, että ihan kuin wc:stä olisi tullut myös isompi! 






maanantai 10. heinäkuuta 2017

Pienin 9kk

Meidän tilliäinen on huomenna 9kk. Uskomatonta. Omassa mielessä tuntuu siltä, että jäbä on puolivuotias eikä mikään ysikuinen. Yhtä kauan mahan ulkopuolella kuin mahassa (tai no, ei ihan kun tämä jätkä nautti tarjoiluista tappiin saakka joten vielä parisen viikkoa siihen pisteeseen). 








Millainen hän on? Ihana ja aurinkoinen poika, jolla ei ole tukkaa mutta pari harvahammasta löytyy. Mukautuu rytmiin kuin rytmiin ja hakee koko ajan muiden kontaktia. Mahdoton poika kiipeilemään ja virnistelemään. Matka taittuu mieluiten ryömien, mutta jos on esim kylmä lattia niin herra kyllä nousee konttaamaan. Matka taittuu myös tukea vasten jo ihan pitkiäkin matkoja. Muksahduksia sattuu pitkin päivää, kun jäbä luottaa omiin kykyihinsä ihan 100-0 (aina ei kyllä kannattaisi!). Tänään ensimmäistä kertaa huomasin, että kuopus ymmärsi varoa pudotusta terassilta maahan ja mallaili ja totesi, että liian korkea. Yleensä on mennyt suinpäin vain eteenpäin. Samoin aamulla pisti silmät kiinni kun kiskoi lamppua, kun oli varma että se kaatuu päälle. Itsesuojeluvaisto kehittyy, hyvä. 




Pienin seuraa tarkkaan, mitä ympärillä tapahtuu ja erityisesti, mitä isoveli tekee. Katselee pitkiäkin aikoja isoveljen touhuja ja katseesta näkee että miettii, miten tuokin tehdään. Osaa myös härnätä isoveljeään ja muina miehinä käy nappaamassa jonkun pikkuauton kesken toisen leikin eikä välitä saamistaan osumista vaan lähtee vain omille touhuilleen. Tämä herra ei ole ikinä vierastanut eikä toivottavasti vierasta. Yöt jätkä on kuukauden päivät nukkunut ensin omassaan ja ekasta syötöstä jäänyt äidin ja isin kaikkuun. Kuopusta hemmotellaan, tässä vaiheessa esikoinen nimittäin nukkui jo omassa huoneessa ja omassa sängyssään. Esikoinen lopetti myös tissittelyn jo ajat sitten, tämä maakari taas roikkuu tissillä mieluiten koko aamuyön. Päivällä ei kyllä juurikaan malta, varsinkaan jos on touhua. 



Hampaita tällä vekaralla on kolme ja neljäs on läpi hetkenä minä hyvänsä. Jos herra saisi päättää, hän eläisi avocadolla ja makaronilla. Tänään yllättäjä oli kyllä lohipyörykkä, jota päätyi lattian sijaan jopa suuhunkin asti. Ruokailukertoja kertyy nelisen kertaa ja tissittelyjä 6 tai enemmän riippuen roikkuuko jätkä aamuyön tissillä vai ei. Päikkärit menee muun perheen menojen mukana, yleensä niitä kertyy parit päivässä. 




Uinti ja kylpy ovat parasta, iskän ilmaan heittely pelottavinta. Itku tulee, kun muksahtaa ja jos äiti pirulainen ei olekaan vieressä illalla/ yöllä kun herää. Herra sormiruokailee, ei suostu syömään purkkiruokia tai olemaan syötettynä (poislukien puurot). Siltikin pitää olla oma lusikka ja sormiruokaa kylkiäisenä. Pensasmustikat oli tosi jees, joten äiti kyllä odottaa marjakautta. 



Aikamoinen velikulta tämä meidän kuopus on. Melko helppohoitoinen, mutta tapaturma-altis. Vikkelä ja kova kiipeämään sekä ihana hymypoika. :)

Vanhasta tulikin uutta

Meidän vanha, 7 vuotta sitten hankittu kaasugrilli sai minulta hävitystuomion. Tässä uudessa talossa on keittiössä isot koko seinän kokoiset ikkunat ja vanha grillin rotisko näkyi niistä koko ajan. Halusin uuden siistin Weberin grillin ilman likaantuvia puupintoja. Niimpä uudi hankittiin ja vanha kannettiin terassin nurkalle odottamaan kyytiä kaatopaikalle. Kaupittelinkin grilliä ilmaiseksi sukulaisille ja kylän miehille - tuloksetta. 




Eilen kuitenkin isi ispis maalata grilli ja laittaa se laiturille pikaruokagrilliksi. Kiitos keväisen samaattomuuden, sieltäpä se grilli löytyi nurkan takaa ja maalivermeet kaapista. Sitten eikun sutimaan! Tänään käytiin hakemassa kesäkalusteet kaveriksi Jyskistä ja voila! Tykkään :) Nyt pitää vielä hankkia kaasu ja sitten vain nauttimaan kesäisestä auringonpaisteesta laiturille :)


Kesäisiä päiviä

Isimies on lomalla ja me ollaan kyselijän ja kamikazen kanssa touhuttu PALJON. Nuorempi täyttää huomenna 9kk, mutta siitä sitten omassaan. 




On ihan mahtavaa, kun kotona on kaksi aikuista. Silloin voi - kuten tänään - päättää klo 11, että lähdetään Konttiravintola Mortoniin syömään ja ajaa vielä pidempää reittiä. Ihan niin uhkarohkea minä en ole, että arkena hyppäisin yksin kahden pienen kanssa lounasaikaan autoon ja karauttaisin ravintolaan syömään maisemareitin kautta, varsinkaan kun takana on uintia ja aamupäiväunet skippannut vauva sekä taaperon kolkutteleva päikkäriaika. Lomalla niin voi kuitenkin tehdä ja ihan ilman ongelmia. Ja käydä vähän sisustusjutuilla vielä tullessa. Propsit kyllä Varkauteen, aika huippu mestoilla rannassa tuo Morton ja vieressä jäätelökiska sekä leikkipuisto, joten mitäpä muuta sitä voi lapsiperhe toivoa. Ainiin, ja sikahyvää ruokaa. 




Vielä on viikko lomailua jäljellä. Luvassa on ystäviä, kiireettömyyttä, pikkuprojekteja ja viikko huikentuu kummitytyn ristiäisiin. Ihana loma, ihana kesä ja ihana perhe <3

lauantai 8. heinäkuuta 2017

DIY teltta / maja

Kuten kerroinkin teille, loma sai aikaan sen, että tämä kotimutsi on pursunnut ideoita ja odottanut sormet syyhyten pääsevänsä toteuttamaan ne. Eilen käytiin peräkärrihommilla ja haettiinpa kotipaikaltani kaikenlaisia aarteita meille. Grillipaikan päivitys tulee jossakin vaiheessa, joten siihen haettiin mm. harkkoja. Samalla "kolusin" meidän vanhaa ulkorakennusta, josta poimin mukaan kasan rimoja ja vaneria kesän diy juttuihin. 

Tänään syntyi tällainen maja tai teltta. Koska puutavara oli ilmaista ja työkalut löytyivät omasta takaa (ruuvit, naulat, pistosaha, hiomapaperi jne) kustannuksiksi tuli vain tuon kankaan hankkiminen Jyskistä (pussilakanasetti 14,90€). Loppupätkästä tehtailen nuoremmalle vesselille pinnikseen lakanan, kunhan sadepäivä sattuu kohdalleen. :) Olen aika tyytyväinen! Mies auttoi ja koko homma saatiin kasaan parissa tunnissa pienimmän päikkäreiden aikaan. Vielä valot tuonne huoneen nurkkaan niin avot! 




Kunhan saan esikoisen huonetta valmiimmaksi, esittelen sen teille :)