Melkein 4h kahdestaan isin kanssa <3

Tänään koitti se päivä, kun poika oli ekaa kertaa hoidossa pidempään. Meidän oli aluksi tarkoitus käydä vain leffassa, mutta mies ja poikaa vahtimaan tulleet appivanhempani "pakottivat" minut myös ulos syömään. Niimpä suuntasimme miehen kanssa ensin syömään ja sitten katsomaan Luokkakokous-elokuvaa. Aika elokuvissa ja syömässä sujui nopeaan, automatkat - mennen tullen - tuntuivat sen sijaan ikuisuudelta. 

Isovanhemmilla oli sujunut hyvin pojan kanssa muuten, PAITSI poika ei ollut suostunut syömään koko aikana :( Niimpä nälkä oli hirveä, kun tissittelemään päästiin! Mutta jättinälästä huolimatta ei tullut rintaraivareita (niinkun yleensä olisi tullut), vaan poika söi kiltisti. Molemmat nautimme valtavasti läheisyydestä muutaman tunnin ikävöinnin jälkeen. 

Meillä olisi ollut kahden viikon päästä miehen työkaverin häät 200km päästä kotoa. Häät olisivat olleet aikuisten bileet, joihin poikamme ei olisi siis voinut tulla. Päätimme lopulta, ettemme mene häihin, sillä poika pitäisi viedä hoitoon ihan liian pitkäksi aikaa. Nyt oman ikävän ja pojan syömälakkoilun jälkeen päätös tuntuu niin oikealta. 

Kahdenkeskinen aika ja minulle ekaa kertaa myös aika, ettei pojasta "tarvinnut" koko ajan huolehtia, teki minulle ja ennen kaikkea meille hyvää. Elokuva oli hauska ja ruoka oli hyvää, mutta kyllä kotona koko perheen voimin, vaan on ihan parasta olla. Me kaikki viisi: äiti, isi, poika ja molemmat koirat<3