Noh, nyt on kahdeksan vuoden ja varmaan tulevan kahdeksankymmenen vuoden romantiikkavaje täytetty. Kyllä. Siis miten?
Mies nimittäin kävi tänään ottamassa itselleen kolmannen tatuoinnin. Ihan minun nimeäni hän ei kroppaansa hakkuuttanut, vaan vielä tyylikkäämpää; hän tatuoi käsivarteensa meidän häävalssimme kertosäkeen. Nyt muisto elämän yhdestä tärkeimmistä päivistä -pojan syntymän ohella - kulkee aina mukana. <3
Pretty romantic, eiks jeah?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti