Blue Monday

Hyvää vuoden pahinta päivää kaikille!  Meillä tämä maanantai on ainakin ollut tähän mennessä katastrofaalinen! Poika päätti viime yönä nousta klo 5 hereille! Normaalisti saan armon aikaa aina klo 9:30 asti. Sain pojan vielä nukkumaan viiden jälkeen yhden tunnin ajaksi, mutta siihempä yöunet sitten jäivätkin. 

Herätyksen jälkeen päivä vaikutti ihan tavalliselta.. Kunnes! Toisella koiristamme oli sitten ollut ripuli ja yläkerran wc:ssä odotti kaaos! Jäljet johtivat myös makuuhuoneeseemme.. Ajattelin, että syötän pojan ensin, laitan hänet aamupäiväunille ja sitten pesen lattiat ja siivoan jäljet. No, kesken aamurutiinien, koira alkoi oksennella.. Oksennusta riittikin, koira oksensi yhteensä 7 kertaa. Aina kun sain siivottua entiset sotkut, koira oksensi uudelleen. Ja oksennustahan sitten tietysti oli joka paikassa, mm. koiran päällä, kahdella matolla, päiväpeitolla jne. 

Selvittyäni oksennusrumbasta saatiin aamupalahommat kuntoon ja poika ulos päikkäreille. Minulla oli 1,5h aikaa siivota jäljet ja olla pankissa pojan kanssa. Ajattelin, että poika nukkuisi kiltisti tunnin ulkona, jotta saisin siivottua ja laitettua itseni. No, turha toivo. Kun kymmenennen kerran puin toppatakkia ylleni ja menin heiluttamaan vaunua, luovutin ja otin pojan sisään. Sisällä toinen koira oli myös ripuloinut.... Ja poikahan tietysti sitä mieltä, että hän ei  viihdy yksin. Ja tiedättehän sen lisämausteen, joka automaattisesti kuuluu kiireeseen; kaikki putoavat käsistä, kaatuvat tai menevät rikki. Tai vauva pulauttelee juuri lähdettäessä sekät omat että äidin vaatteet niin, että ilman vaatteiden vaihtoa lähdöstä ei tule mitään. Näin siis  meillä, tänä aamuna ainakin. 

Selvisimme lopulta pankkiin täpärästi sovitulle ajalle. Pankin jälkeen suuntasimme kauppaan. Ihmiset tönivät, eivät antaneet tilaa kulkea vauvan kanssa, etuilivat jne. Aamun hyvä tuuli siis senkun jatkui!

Nyt olen ollut kotona 15 minuuttia. Poika nukkuu reissun jäljiltä ja koirilla on kaikki hyvin. Kotona tuoksuu tolu. Kotona odottanut hiljaisuus ja kiireettömyys tuntuvat epärealistiselta aamun huutoon, sotkuun ja tekemisen määrään verrattuna. Keitin itselleni kahvit ja avasin päivän lehden, jota en voinut kuvitellakaan ehtiväni aamulla lukea.

Huoh. Ehkäpä tämä päivä tästä paranee. Ainakin nyt vaikuttaa seesteiseltä :) Toivottavasti blue monday ei ole koetellut teitä blogini lukijat!