lauantai 13. kesäkuuta 2015

Taas näitä ihmetyksen aiheita.

Olen taas saanut päin kasvojani yhden omista ennakkoajatuksistani. Pitkän litanian niitä teille luettelinkin täällä

No, mistä nyt taas on kyse? Muistan raskausaikana lukeneeni blogeja, joissa päiviteltiin sitä, miten lyhyt vauvavuosi onkaan ja miten pahalta tuntuu tajuta, että vauva-aika on ohi ja että pienestä vauvasta on kasvanut jo iso. Ajattelin tuolloin, että ei terve mitä juttuja ja että jo on pienet piirit. Ja hei haloo, se on vauvavuosi, ei sen nyt niin nopeasti voi mennä, varsinkaan kun kuuntelee vähän väliä itkua ja valvookin kaiket yöt. 

No, nyt ne pienet piirit on sitten vissiin itsellä. Eilen käytiin katsomassa 6 viikon ikäistä vauvaa. Tuo viisikiloinen pikkuihminen näytti niin käsittämättömän pieneltä, että väkisinkin minun oli kysyttävä mieheltäni, onko meidän pikkumies koskaan ollut noin pieni?! Uskomatonta, mutta totta - kyllä vain, meidänkin pieni mies oli yhtä pieni vain puoli vuotta sitten. 

Pienen, nukkuvan, tuhisevan ja önisevän vauvan vieressä kontrasti omaan poikaamme oli valtava. Jätkä istua retkotti sylissä lippa vinossa ja takoi tuttia pöytään. Tuntui, että mieheni sylissä istui jättiläinen. Ei mikään vauva, vaan pieni lapsi. Tunsin saman tien pakottavaa tarvetta napata pojalta tutin pois; tuntui hetkellisesti, ettei noin "iso" lapsi sitä enää tarvitse. Samalla tunsin kevyen piston sydämmessäni, kun juuri työpaikalle perustelin, että ei noin pientä voi vielä hoitoon laittaa, vaan hoitovapaalle on jäätävä vuoden loppuun asti. Totuus taitaa olla, ettei äiti ole valmis ja että äiti tarvitsee tuota pätkää vanhempainvapaan jälkeen enemmän kuin poika. 

No, kuten arvaatte, allekirjoitan rintarottingilla tuon niin monille äideille tutun jutun: a) vauva vuosi menee ihan käsittämättömän nopeaan ja b) se, ettei minulla ole enää pientä vauvaa, tuntuu pahalle. Nokkelimmat varmaan arvaavatkin, mitä vauvakuumeelleni tapahtui tuon valaistuksen kokiessani. Noh, jos se ei vielä käynyt ilmi, niin nyt se on potenssiin sata.

Koska vauvakuume vaan kasvaa ja kasvaa, on meillä tissihommista alettu kipeän päätöksen jälkeen luopumaan. Tänään poika on saanut kerran maitoa tissistä. Jospa se pikkukakkonen sieltä tulisi, kun tissihommat jäävät pikkuvauva-aikaan. 

Tässä tämä meidän "pikkuinen" on tämän päivän shoppailureissulla, ekaa kertaa istumassa ostoskärryissä! Niin iso mies jo :'( <3 :)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti