Meillä asuu touhukas pikkumies, joka koko ajan vie sydämestämme suuremman palan - jos se on enää edes mahdollista. Ulkonäöltään jätkä on edelleen kuin ilmetty isänsä. Punertava irkkutukka on vihdoin vaalentunut, joten vaatevarastoon on voitu ottaa myös vihreät vaatteet, ilman että pikku-ukko näyttää Risto Räppääjältä. Kuukausitasolla pienen miehen kehityksen etenemisen voit kurkata täältä: 6kk, 5kk, 4kk, 3kk ja 2kk.
Mitä viimeiseen kuukaututeen on mahtunut? Mitä osataan, mistä tykätään, mitä touhutaan?
Päivärytmi on suunnilleen entisensä: herätään 6-8 (joskus luksusaamuina 9:30!), poika nukkuu ulkopäikkärit n. 9-12, touhuillaan, toiset ulkopäikkärit n.14:30-16 ja lisää toihuilua. Iltapäikkärit ovat jääneet pois ja yöunille siirrytään klo 20-21 päivän rankkuusasteesta riippuen. Syöntikertoja päivään mahtuu 5*kiinteitä ja muutamat maidot. Aamumaito, puuro, lounas, välipala, maito, päivällinen, puuro, iltamaito ja yömaidot rytmittävät ruokailua. Yömaidot tulee tissistä, päivämaidot osittain korvikkeena. Välillä maito ei meinaisi maistua enää ollenkaan, mutta kiinteät kelpaavat hyvin aina. Lihoista ollaan maisteltu naudan jauhelihaa sekä lohta.
Viimeisen kuukauden aikana meillä on opittu ryömimään. Kaksi hammastakin on löytänyt tiensä alarivistöön ja välillä niillä kopastaan myös tissiä. Pottaan tulee pisuja ja kakkoja, riippuen ihan vanhempien aktiivisuudesta aihepiirin tiimoilta.
Leikkiminen ja touhuilu ovat pojalle tärkeitä. Virikkeeksi ei todellakaan enää riitä ainoastaan omat jalat tai kädet, vaan virikettä pitää olla. Jos aiemmin oli hankalaa olla paikallaan, nyt se on mahdotonta. Koko ajan pitää rapsuttaa, paukuttaa, rummuttaa, kosketella, tutkiskella ja ihmetellä jotakin. Etenkin silloin, kun pitäisi yrittää nukahtaa. Ja kun tulee hiljaista, voi varmuudella tietää, että nyt ollaan pahanteossa. Puukori, takkavälineet ja kynttelikkö ovat siirtyneet turvallisemmille alueille olohuoneesta.
Jätkä on edelleen hyväntuulinen tapaus. Elämä sujuu mutkattomasti, kunhan perustarpeista on huolehdittu. Vaippaa tämä jäbä ei ole missään vaiheessa itkenyt, ainoastaan nälkää ja väsyä. Vaunuissa häikäisevä kesäaurinko kyllä kiukuttaa, samoin tuntemattomat ihmiset, jotka tulevat iholle heti herättyä.
Poju on ollut pienestä pitäen melko mutkaton nukkuja. Nyt nukkuminen ei aina meinaa huvittaa ja siksi nukahtaminen ottaa oman aikansa. Välillä koetellaan nukuttaja-äidin hermoja ja välillä jätkä sammuu touhupäivän jälkeen niin, että pitää käydä ihan tsekkaamassa, että kaikki on varmasti ok. Äidin jatkuva tsekkailu on kuitenkin asettunut hiljalleen neuroottisuudesta normaalille urille.
Vauvauinnissa on käyty kuukauden verran ja jäbä nauttii täysillä uinnista. Vedessä on ihan huippu läträtä ja mekastaa. Myös suihku on kiva paikka, vaikka alkuun jännittikin. Uinnin lisäksi lempitouhuja on vauvakeinussa kiikkuminen ja hyppykeinussa heiluminen (ei siis pomppiminen vaan siis todellakin epämääräinen heiluminen). Toiset lapset ja värit saavat pikkumiehen hymyn loistamaan. Kengät, hanskat ja aurinkolasit ahdistavat, samoin pukeminen ja vaipanlaitto. Pikkuherrasta ei myöskään saa pitää kiinni tai hermo pettää. Ruoalla syleksiminen on jäänyt pääosin taakse, mutta välillä kaarisylky muistuu mieleen ja sehän se vasta hauskaa onkin! Hirveältä haisevien pikkuyrjöjen takia vaatekertoja kuluu yhdestä kolmeen per päivä.
Tällaisina soljuvat meidän 7kk jäbän päivät. On käsittämätöntä, miten aktiivisia tuollaiset pikkuihmiset voivat olla. Saa nähdä, mitä tuolle aktiivisuusasteelle voi oikein edes enää tapahtua kun jätkä kasvaa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti