tiistai 9. joulukuuta 2014

Imetysongelmia.. argh!

Olen aikaisemmin blogissani kertonut, miten meillä on ollut ongelmia imetyksen kanssa. Kerron nyt hieman missä mennään imetyksen kanssa tällä hetkellä. Olen imettänyt poikaamme nyt reilut 5 viikkoa.

Eli, alun painonnousun ongelmien jälkeen kohtasin kamalan tissitressin. Imetyksestä tuli musta aukko, ongelma, joka tuli puskasta suoraan päin näköäni. Olin kauhuissani, stressaantunut ja kaikki maailman negatiiviset tunteet vyöryivät jostakin ylleni. Ajattelin olevani huono äiti ja ajattelin, että kuka tahansa voisi korvata paikkani pojan hoitajana. Kun pojan paino ei lähtenyt nousuun ja kävimme jatkuvasti painotarkkailussa, tuntui, että stressi eikun yltyi. Elämä tuntui olevan jatkuvaa imetystä kaikkine painopunnituksineen. Neuvolassa meitä luonnollisesti kehotettiin nostamaan koko ajan korvikkeen määrää, jotta pojan paino todella lähtisi kunnolla nousuun. Koska vaihtoehtoja ei tuntunut olevan - pojan paino ei siis noussut tarpeeksi - rupesimme antamaan korviketta yhä enemmän. Aluksi määrä oli 22ml, sitten 50ml ja nyt jo 100ml/ kerta. Aluksi korviketta tarvittiin noin neljästi päivässä, nyt välillä jopa 2 tunnin välein. Yöt syötän poikaa rinnalta ja se riittää toistaiseksi pojalle. Aamulla nälkä kurnii niin, että korvike tarvitaan, aikaisintaan klo 8 aikoihin ja viimeistään klo 11 aikoihin.

Kun korvikkeen määrää jouduttiin reilusti lisäämään, minun oli hyväksyttävä, että korviketta tarvitaan. En voinut muuta, kuin hyväksyä sen, ettei rintamaito riitä. Hyväksymisen jälkeen asia muuttui helpommaksi, enkä enää koe, että olen huono äiti. Silti, korvike tuntuu aina pahalta ja myös hankalalta (en voi esimerkiksi lähteä pojan kanssa mihinkään, ellei korvike ole mukana ja ellen tiedä, että maidon voi jossakin lämmittää). Samalla olo tuntuu katkeralta, kun en voi imettä poikaani täysin, vaikka se on minulle niin tärkeää. Myös imetyksen mukanaan tuomat muut ongelmat tuntuvat pahalta.. 

Muilla ongelmilla tarkoitan esimerkiksi sitä, kuinka meillä poika ei huoli rintaa enää ollenkaan, jos poika on kovin nälkäinen. Näin saattaa olla päivällä: poika ottaa ruokansa mieluummin pullosta, sillä se käy helpommin. Tuntuu pahalta, että poika kieltäytyy rinnasta, jota hänelle tarjoan. Vaikka poika ei tietenkään tee sitä "tahallaan", vaan nälkänsä ohjaamana, tuntuu minusta etten kelpaa, etten ole tarpeeksi hyvä. Poika tyyntyy vasta, kun saa pullon huulilleen ja äiti joutuu lypsypuuhiin. Nyt on alkanut tosin käydä myös niin, että pullosta tuleva maitokaan ei kovin nälkäisenä meinaa pojalle riittää, vaan huuto yltyy kahtakauheammaksi, kun ruokaa ei tule pikkuherralle tarpeeksi nopeasti! Tällaiset raivarit poika on saanut nyt kahtena iltana, vaikka maito on tavalliseen tapaan tarjottu pullosta (tietysti vasta sitten, kun on taas todettu, ettei rinta kelpaa).

Koska pullosta ruokkiminen on meillä ollut alusta alkaen jotenkin sottaista puuhaa (poitsu pulauttelee välillä maidot pihalle), olemme pitäneet "riepua" pienen miehen leuan alla. Nyt poika yhdistää rievun ruokaan. Olen kokeillut huijata poikaa rievulla, eli ottamalla rievun imetykseen mukaan, jolloin poika heti hamuaa, kun tuntee rievun poskellaan. Toisinaan riepuhuijaus onnistuu, eli poika suostuu ottamaan rinnan, toisinaan hermostuu kahta kauheammin, kun tajuaa tulleensa huijatuksi.

Tänään kokeilin ensimmäistä kertaa imetystä jumppapallon päällä. Päivisin pojalle ei rinta useinkaan kelpaa (korkeintaan "jälkkäriksi" tai unileluksi), mutta jumppapallon päälläpä poika rauhottui rinnalle! Pomppiminen, keinuminen ja heiluminen rauhoittivat poikaa, ja rinta riitti "ensiavuksi". Korvike piti toki lopulta antaa, mutta minusta tuntui voitonriemuiselta, kun rintakin kelpasi. Toivoa imettämisen suhteen en ole vielä menettänyt, vaan toivon, että imettäminen saisi maidon tuotannon voimistumaan ja että tarjonta jossakin kohtaa kohtaisi myös kysynnän... Kohtuuttoman hankalalta imetys kyllä tuntuu ja vie turhaan energiaa muilta asioilta.

Tällaisia imetyskuulumisia tällä kertaa, katsotaan, miten meidän vielä käy :) Leikilläni olen todennut, että poikamme taitaakin olla silikonitissimiehiä, kun ei luomurinta kelpaa vaan muovitissi ainoastaan passaa :)






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti