tiistai 28. lokakuuta 2014

Ensimmäinen raskauteni: toinen kolmannes

Toinen kolmannes 

Toinen kolmannes toi tullessaan hiljalleen tarmokkuuden, joka ensimmäisen kolmanneksen aikana oli tipotiessään. Meillä kylvettiin nurmikot ja tehtiin pihatyöt, ja vaikka työtahti ei ollutkaan entisensä, kaikenlainen puuhastelu oli taas mahdollista ! Maha kasvoi kivasti, muttei häirinnyt vielä liikkumista. Vaikka puhtia riitti, toi toinen kolmannes myös epämukavia raskausoireita mukanaan: hiukset alkoivat lähteä, rasvoittuva iho, jatkuva hikoilu ja karvoituksen runsas kasvu alkoivat ja aimmin täysin finnitön naamani oli kuin teini-ikäisellä pojalla! En tiedä mikä osa finnien kehittymisestä liittyi raskauteen ja mikä osa meni raskaudenaikaisen makeanhimon piikkiin, mutta kovin hehkeältä olo ei tuntunut! 

Toinen kolmannes toi mukanaan tosiaan järkyttävän makeanhimon. Addiktoin itseni ihan täysin sokerille ja kaikkien aterioiden jälkeen tuntui, että tarvitsin edes jonkun pienen makean suupalan. Minä, aiemmin ainoastaan suolaiselle naposteltavalle perso ollut, himoitsin kakkuja, keksejä, leivoksia, suklaata ... Ah, kaikkea makeaa. Ennen söin makeita herkkuja lähinnä syntymäpäivillä ja suklaata ainoastaan jouluna ja pääsiäisenä. Nyt makeat herkut olivat välttämätön osa arkeani! Huomasin, että viikonlopun viinilasin tilalle tulivat suklaat ja namipussit. Aiemmin viikonloppuherkkuihini lukeutuneet sipsit jäivät kokonaan pois, sillä suolaista minun ei tehnyt mieli. Välillä tuntui, että mitä epäterveellisempi, sen herkullisempi!



Toinen kolmannes oli ihanaa, autuasta odotusta. Se myös konkretisoi hiljalleen vauvan tuloa: ultrassa nähtiin pienokainen ensimmäistä kertaa. Juhannuksen alla ultrassa saimme tietää, että meille olisi tulossa ihastuttava pikkuprinssi. Rakenneultra oli pelottava ja jännittävä, sillä minua huoletti, olisiko kaikki kunnossa. Rakenneultran mukaan meillä oli kuitenkin kaikki hyvin, ja arvot olivat niinkuin niiden kuuluikin olla. Toisella kolmanneksella kävin myös sokerirasitustestissä, sillä olin yli 25-vuotias ensisynnyttäjä. Sokerirasituksen arvot olivat ok, joten senkään suhteen ei ollut mitään hätää :)

Raskaus konkretisoitui myös muilla tavoin: rinnoista alkoi tulla esimaitoa ja maha kasvoi. Rasvasin mahaani koko raskausajan joka ikinen ilta, jotta raskausarvilta vältyttäisiin. Vaikka rasvailun tehosta ei olekaan olemassa tieteellistä näyttöä, ajattelin, ettei siitä ainakaan haittaa ollut. Hiusten värjäämistä pidetään myös kiistanalaisena, joten jätin suosiolla hiusvärit unholaan. Aluksi juurikasvu tuntui ihan kamalalta, mutta mitä pidemmälle juurikasvu eteni, sen helpommaksi hiusten värjäämättömyys muuttui. Meikkiä tai hajusteita en rajoittanut, mutta deodorantin vaihdoin alkoholittomaan ja alumiinittomaan versioon, joita saa apteekista. Itse suosin Sebamedin deodoranttia.


Ihaninta toisessa kolmanneksessa oli tarmokkuuden lisäksi sikiön liikkeet ! Vihdoinkin ne alkoivat tuntua!  Minulla liikkeet tuntuivat noin viikolla 21, joten sainkin odotella aika pitkään, ennenkuin poika potki tuntuvasti. Kun liikkeet alkoivat tuntua, sykkeen kuuntelu muuntui potkujen tunnusteluksi. Iltaisin tunnustelimme mieheni kanssa mahaa, sillä poikamme tuntui olevan melkoinen iltaeläjä ja jumppasikin kovasti aina, kun illalla asetuimme sängylle. Aluksi potkut olivat hentoja, eikä mies voinut niitä tuntea, mutta raskauden edetessä potkut voimistuivat ja välillä ne tuntuivat siltä, kuin poika olisi yrittänyt pahoinpidellä sisuskalujani tai tulla väkisin mahan läpi! Silti, jokainen potku tuntui rauhoittavalta, sillä potku oli samalla merkki siitä, että kaikki oli hyvin.


Kun potkuja alkoi tuntua, aloimme soittamaan pienokaisellemme musiikkia. Erityisesti suosimme lastenlauluja ja Ipanapa - levyt olivat kuuntelulistallamme. Poika tuntui paljon konkreettisemmalta heti, kun potkut tuntuivat. 

Toisella kolmanneksella saapui myös ihana äitiyspakkaus!  Pakkauksessa olisi riittävästi pienelle vaatetta, mutta mieheni mukaan olen hurahtanut pienen miehen vaatteisiin! Lähes kaikki vaatteet olen ostanut käytettynä, sillä erityisesti vauvan vaatteet säilyvät hurjan hyvinä ja kelpaavat mainiosti seuraavallekin käyttäjälle :) Laittelen teille myöhemmin kuvia pojan huoneesta ja iki-ihanista pikkuherran vaatteista! :) 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti