Ristiäissuunnittelua!

Joulukiireiden keskellä mieleeni paukahti yhtäkkiä, että meidän pienen herran ristiäisethän ovat ihan kohta! Kastejuhlaa vietetään meillä kotona heti pyhien jälkeen. Vaikka pienokaisemme on tuolloin hieman yli 2 kuukauden ikäinen, päätimme, että kastejuhlaa vietetään vasta tuolloin, jotta joulu ja uusi vuosi voidaan viettää sellaisenaan, ilman ylimääräistä ristiäishössötystä. Sitä paitsi, eihän jääkaappiin mahtuisikaan jouluherkkujen lisäksi enää ristiäisherkkuja!

Ristiäisjärjestelyt sujuvat meidän kohdalla aika kivuttomasti: tietyt asiat ovat olleet selvillä jo niin pitkään. Näihin lukeutuvat nimi, kummit, kastemekko, kastemalja, pappi ja tarvittavat kalusteet juhlaa varten.

Poikamme saa ihanat kummit meidän molempien sisaruksista puolisoineen. Kummeja tulee pojalle yhteensä siis neljä. Sylikummius on vielä mietinnässä, sillä itse en ole varma pidänkö siitä ajatuksesta, että yksi kummeista ikään kuin nostetaan ylitse muiden. Tätä kysymystä meillä on hetki vielä aikaa pohdiskella. 

Kastemekko meillä on ollut suvussa jo 70 vuotta. Kastemekko on isoäitini tehnyt sodan aikana esikoiselleen ja siinä on aina siitä lähtien kastettu - muutamaa poikkeusta lukuunottamatta - kaikki sukumme lapset jo neljässä polvessa. Tuntuikin luonnolliselta valita suvussa niin kauan perinteitä kantanut mekko.

Samoin kastemalja edustaa perinteitä, sillä samaa kristallimaljaa on käytetty meidän perheessämme sisaruksillani ja heidän lapsillaan. Kastemekko ja malja ovat meillä valmiina kotona jo odottamassa h-hetkeä.  

Myös papin valinta oli yksiselitteinen. Kastepapiksi tulee omasta seurakunnastamme poiketen toisen seurakunnan pappi, joka on äitini kuoleman jälkeen hoitanut perheemme kirkolliset toimitukset ja tullut sitä kautta perhetuttavaksemme. Hän toimi vihkipappinamme, joten valinta tuntuu sitäkin kautta luonnolliselta. Vihkiraamattukin pääsee nyt ensi kertaa käyttöön. Papin kanssa käydään lähempänä ristiäisiä kasteen kulku läpi ja luotan siihen, että yksityiskohdat täsmentyvät tuossa keskustelussa. Myös kodin siunaaminen voisi olla mielekäs, nyt kun pappi kotiimme saapuu - vaikka uskonnollisia emme sillä tavalla olekaan. 

Kalusteet juhlaa varten saamme molempien vanhempien kautta. Jotta 30 henkinen perheemme mahtuu istuutumaan, saamme juhlapöydät valkoisine liinoineen mieheni vanhemmilta, heillä kun on pitopalvelu. Kastepöytä, liina siihen ja liina vauvan pään kuivaamista varten taas tulevat minun lapsuudenkodistani. 

Myös se kaikkein tärkein, eli nimi, on ollut jo pitkään selvillä. Pojan nimi tulee isän sekä isänisän nimikirjainten perusteella ja jatkaa tätä perinnettä. Pojan toinen nimi tulee myös isän ja isänisän mukaan. Etunimi taas on minun valitsemani. Poika saa ensivuoden kalenteriin nimipäivänkin, mutta enempää en paljasta ! ;)

Kukat ja tarjottavat sen sijaan vaativat vielä pohdintaa. Perinteisestihän kastejuhlassa tarjoillaan täytekakku, voileipäkakku ja jokin kuivakakku. Näin varmasti meidänkin juhlissa, tosin kuivakakun korvaavat muffinssit. Muffinssit olen ajatellut tehdä Kinuskikissan ihastuttavalla minttusuklaamuffinssi-ohjeella. Kuvan valkoinen kuorrute korvataan tietysti vaaleansinisellä. 

Täytekakku minun pitää koevalmistaa. Täytteeksi ajattelin kermavaahtoa, banaania, mustaherukkahilloa ja vaniljarahkaa. Tämä on omasta päästäni keksimä täyteyhdistelmä ja on ehdottomasti koemaistettava, sillä täyteyhdistelmä voi olla myös täysi huti. Kermavaahdon värjään myös vaaleansiniseksi. Kakun koristelu voisi ottaa mallia tästä kaksivärisestä pursotustyylistä:

Kuva täältä

Muffinssit teen kuvan vuokiin ja kakku saa nallen koristeeksi. Lisäksi ostan tähän kauniiseen lasipurkkiin vaaleansinisiä karamellejä lasten syötäväksi:

Voileipäkakun valmistan perinteisellä "salaisella reseptilläni", jota olen suosinut useamman vuoden ajan juhlissamme. Anopilta pitänee vielä kysyä, josko anoppi tekisi riisipiirakat juhlapöytään. 

Kukiksi haluan valkoisia ruusuja, sillä ne ovat kukista suosikkini. Ruusukimpun ostan todennäköisesti tavan kaupasta. 

Ristiäissuunnittelut alkavatkin olla hyvällä mallilla ;) To do-listalla on koekakun valmistaminen (erityisesti pursotus tuottaa minulle haasteita!!), servettien ja kukkien hankinta sekä tietysti leipominen ja tarvikkeiden hankinta lähempänä h-hetkeä. Myös kastejuhlan asu kastemekon jälkeen tulee vielä valita, mutta valitaanpas joulun ja uuden vuodenkin juhla-asu ensin :)

Alkuviikon hulinaa!

Alkuviikko on vierähtänyt todella nopeaan! Ollaan pojan kanssa ulkoiltu ja olen saanut viimeisteltyä joulusiivousta ja tehtyä jo jonkun verran joulun ruokaostoksia (mm ihania juustoja!), ettei tarvitse kaikkia ostoksia tehdä pahimmissa ruuhkissa!

Eilen ilmoitin minut pojan kanssa lapsi/taaperoryhmään, jossa kokoontuu kymmenkunta äitiä lapsineen viikoittain. Menemme mukaan toimintaan vuoden alusta :) Mukava tutustua lähialueen lapsiperheisiin, tähän asti kun olemme tutustuneet ainoastaan lähimpiin naapureihin :)

Eilen leivoin myös pitkästä aikaa, ensikertaa pojan syntymän jälkeen! Isä ja poika viettivät laatuaikaa, niin minä sain leivontarauhan! Ja näinhän siinä kävi, kun minä tein tätä... 

..niin olohuoneessa näytti tältä ;)

Hyvää viikonjatkoa kaikille :)

Kuopion joulutori ja sunnuntain fiilistelyt

.. Vielä on matkaa keskieurooppalaiseen tunnelmaan! :( Täytyy sanoa, että toritapahtuma oli iso pettymys! Ei musiikkia, ei glögitarjoiluja, ei karuselleja tms. Joulupukki nyt kuitenkin :) Pieni mies ei vielä pukista perustanut, mutta jospa aattona sitten :) Tässä teille vähän kuvasaldoa:

Tänään meillä on käynyt kylässä vaari puolisoineen ja poitsun toiset kummit <3 Nyt Cheekin olympiastadion keikan pariin ja fiilistelemään viime kesän keikkaa. :) 

Viikonlopun kuulumisia

Nyt on joulusiivoukset tehty! Ensi viikonlopulle jäi vielä saunanpesu, jotta tuoksu säilyy jouluun asti. Tietty vielä kerran pitää ennen joulua imuroida ja pestä lattiat, mutta muuten talo on jynssätty listoista verhoihin :) Joulukoristeet - kuusta lukuunottamatta - löysivät tiensä paikoilleen. 

Anopin tekemä piparkakkutalo löysi perinteiseen tapaan paikkansa muiden koristeiden seasta:

Ja olkiporo pääsi tonttu-ukon viereen:

Pikkumiehen huonekin sai joulukoristeen:

Kuluva viikonloppu on sujunut joululauluja kuunnellen, hyvän ruoan ja perheen parissa. Pieni mies on ollut hyväntuulinen ja jaksanut välillä seurustella pitkiäkin aikoja :)

ihana mieheni toi perjantaina minulle suklaata ja kauniin kynttilän kiitokseksi joulusiivouksista. <3

Huomenna mennään vielä kurkkaamaan Kuopion Joulutori <3

Goodbye my wedding dress!

Nyyh, nyt se vihdoin meni kaupaksi, minun kaunis hääpukuni <3 

Se oli rakkautta ensisilmäyksellä, kun löysimme pukuni kanssa toisemme noin kaksi vuotta sitten.

Puku on odella kaunis ja uniikki, keräsi Suurena Päivänä paljon kehuja.. 

Puvussa on niin paljon kauniita yksityiskohtia ja se on todella ryhdikäs.

Nyt puku saa palvella seuraavaa morsianta Suurena Päivänä <3

Imetysongelmia.. argh!

Olen aikaisemmin blogissani kertonut, miten meillä on ollut ongelmia imetyksen kanssa. Kerron nyt hieman missä mennään imetyksen kanssa tällä hetkellä. Olen imettänyt poikaamme nyt reilut 5 viikkoa.

Eli, alun painonnousun ongelmien jälkeen kohtasin kamalan tissitressin. Imetyksestä tuli musta aukko, ongelma, joka tuli puskasta suoraan päin näköäni. Olin kauhuissani, stressaantunut ja kaikki maailman negatiiviset tunteet vyöryivät jostakin ylleni. Ajattelin olevani huono äiti ja ajattelin, että kuka tahansa voisi korvata paikkani pojan hoitajana. Kun pojan paino ei lähtenyt nousuun ja kävimme jatkuvasti painotarkkailussa, tuntui, että stressi eikun yltyi. Elämä tuntui olevan jatkuvaa imetystä kaikkine painopunnituksineen. Neuvolassa meitä luonnollisesti kehotettiin nostamaan koko ajan korvikkeen määrää, jotta pojan paino todella lähtisi kunnolla nousuun. Koska vaihtoehtoja ei tuntunut olevan - pojan paino ei siis noussut tarpeeksi - rupesimme antamaan korviketta yhä enemmän. Aluksi määrä oli 22ml, sitten 50ml ja nyt jo 100ml/ kerta. Aluksi korviketta tarvittiin noin neljästi päivässä, nyt välillä jopa 2 tunnin välein. Yöt syötän poikaa rinnalta ja se riittää toistaiseksi pojalle. Aamulla nälkä kurnii niin, että korvike tarvitaan, aikaisintaan klo 8 aikoihin ja viimeistään klo 11 aikoihin.

Kun korvikkeen määrää jouduttiin reilusti lisäämään, minun oli hyväksyttävä, että korviketta tarvitaan. En voinut muuta, kuin hyväksyä sen, ettei rintamaito riitä. Hyväksymisen jälkeen asia muuttui helpommaksi, enkä enää koe, että olen huono äiti. Silti, korvike tuntuu aina pahalta ja myös hankalalta (en voi esimerkiksi lähteä pojan kanssa mihinkään, ellei korvike ole mukana ja ellen tiedä, että maidon voi jossakin lämmittää). Samalla olo tuntuu katkeralta, kun en voi imettä poikaani täysin, vaikka se on minulle niin tärkeää. Myös imetyksen mukanaan tuomat muut ongelmat tuntuvat pahalta.. 

Muilla ongelmilla tarkoitan esimerkiksi sitä, kuinka meillä poika ei huoli rintaa enää ollenkaan, jos poika on kovin nälkäinen. Näin saattaa olla päivällä: poika ottaa ruokansa mieluummin pullosta, sillä se käy helpommin. Tuntuu pahalta, että poika kieltäytyy rinnasta, jota hänelle tarjoan. Vaikka poika ei tietenkään tee sitä "tahallaan", vaan nälkänsä ohjaamana, tuntuu minusta etten kelpaa, etten ole tarpeeksi hyvä. Poika tyyntyy vasta, kun saa pullon huulilleen ja äiti joutuu lypsypuuhiin. Nyt on alkanut tosin käydä myös niin, että pullosta tuleva maitokaan ei kovin nälkäisenä meinaa pojalle riittää, vaan huuto yltyy kahtakauheammaksi, kun ruokaa ei tule pikkuherralle tarpeeksi nopeasti! Tällaiset raivarit poika on saanut nyt kahtena iltana, vaikka maito on tavalliseen tapaan tarjottu pullosta (tietysti vasta sitten, kun on taas todettu, ettei rinta kelpaa).

Koska pullosta ruokkiminen on meillä ollut alusta alkaen jotenkin sottaista puuhaa (poitsu pulauttelee välillä maidot pihalle), olemme pitäneet "riepua" pienen miehen leuan alla. Nyt poika yhdistää rievun ruokaan. Olen kokeillut huijata poikaa rievulla, eli ottamalla rievun imetykseen mukaan, jolloin poika heti hamuaa, kun tuntee rievun poskellaan. Toisinaan riepuhuijaus onnistuu, eli poika suostuu ottamaan rinnan, toisinaan hermostuu kahta kauheammin, kun tajuaa tulleensa huijatuksi.

Tänään kokeilin ensimmäistä kertaa imetystä jumppapallon päällä. Päivisin pojalle ei rinta useinkaan kelpaa (korkeintaan "jälkkäriksi" tai unileluksi), mutta jumppapallon päälläpä poika rauhottui rinnalle! Pomppiminen, keinuminen ja heiluminen rauhoittivat poikaa, ja rinta riitti "ensiavuksi". Korvike piti toki lopulta antaa, mutta minusta tuntui voitonriemuiselta, kun rintakin kelpasi. Toivoa imettämisen suhteen en ole vielä menettänyt, vaan toivon, että imettäminen saisi maidon tuotannon voimistumaan ja että tarjonta jossakin kohtaa kohtaisi myös kysynnän... Kohtuuttoman hankalalta imetys kyllä tuntuu ja vie turhaan energiaa muilta asioilta.

Tällaisia imetyskuulumisia tällä kertaa, katsotaan, miten meidän vielä käy :) Leikilläni olen todennut, että poikamme taitaakin olla silikonitissimiehiä, kun ei luomurinta kelpaa vaan muovitissi ainoastaan passaa :)

Kun vauva nukkuu, voi tehdä sitä S:llä alkavaa...

.. eli siivota!! ;) 

Eli kun poitsu nukahti aamupäivällä unilleen, meillä alkoi joulusiivous, part I. Olen kasvanut sellaisessa perheessä, jossa kirjaimellisesti talo pestiin aina lattiasta kattoon jouluksi. Ihan yhtä tarkka en omassa kodissani ole (en esimerkiksi jaksa pestä jokaista kaappia sisältä ja ulkoa), mutta melko tarkka kuitenkin. 

Tänä vuonna joulusiivous ei kuitenkaan käy yhtä suit sait sukkelaan, kuin aikaisemmin, mutta yritän kuitenkin. Pojan aamupäivän unilla minulla on 1,5h tehokasta siivousaikaa, kun iltapäivän pidemmät unet meneekin jokapäivä ulkoillessa. Onneksi kaverikseni saapui kuitenkin vanhakunnon Reiska. Reiska on meillä varmaankin viikonloppuun asti yökyläilemässä, joten siihen mennessä pitäisi saada osa paikoista puhtaaksi. Tässäpä tämän aamun siivoiluja:

Reiska on siis komean siivousmiehen sijaan Rainbow imuri,  joka on todella tehokas. Kaikki lika, puhdistettiinpa sitten huoneilmaa tai esimerkiksi petivaatteita tai kuten minä tänään tein, sohvaa, irtoaa ja kertyy imurissa olevaan vesiastiaan. Imuri todella toimii ja eron huomaa välittömästi! Tosin, vesiastiaan kertyvä lika on aika ällöttävän konkreettinen esimerkiksi sängyn puhdistuksen jälkeen, yök!

Minulle joulu tulee kuitenkin puhtaasta tuoksusta, joten paljon on vielä tehtävä, ennenkuin jokapaikka kiiltää ja joulu voi tulla :) Vasta, kun kaikki paikat on siivottu, voi loputkin joulukoristeet laittaa esille ja ostaa joulua varten joulukukat :)