sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Paskaa tuuria

Tämä viikko on ollut ihan hirveä. On meinannut usko loppua. Ensin meidän pienin oli kuivumisen kielissä ja heikkona monta päivää. Kakkaralli jatkui koko viikon ja on tarkoittanut kymmeniä koneellisia pyykkejä. Pääasia on tietty, että pienin on nyt kunnossa mutta olin kyllä todella huolissani :(


Sitten hajosi miehen auton vaihteisto. Jäimme taas yhden auton varaan. Kyseessä ei ole mikään halpa remontti, mikä kismittää nyt kun rahanmenoa on ollut _todella_ paljon muuton ja talokauppojen myötä. Eikä tuosta nyt ole niin kauaa aikaa kun miehen edellinen auto hajosi ja aiheutti kalliin remontin ja meille kahden kuukauden autottomuuden ja tupajumijuuden. 


Sen jälkeen mies kaatui eilen moottoripyörällä vilkkaasti liikennöidyllä päätiellä. Enkelit olivat mukana eikä mitään suurempaa (ilmeisesti - mieshän ei lääkäriin mene ennenkuin on pää irti) sattunut, pieniä vammoja lukuunottamatta. Mopo on toistaiseksi ajokelvoton. Säikähdettiin ihan hirveästi kaikki. Tämä elämä on niin hetkessä pois raiteiltaan. Onneksi kaikki päättyi kuitenkin hyvin<3 

Surkeiden sattumien summan jatkoksi luetellaanko nyt vielä, että talvella miehen kelkka hajosi ja parisen viikkoa sitten mönkijä. Aika loisto vermeitä tuollaiset. Ja halpoja, joo. 



Lisäksi pojat taistelevat nykyään _koko_ ajan kun pienempi ryömii häiritsemään isomman leikkejä. Pienempi saa turpiinsa koko ajan ja on lisäksi muutenkin itselleen vaarallinen, kun roikkuu kyntteliköissä, portaissa, pistorasioissa ja missä lie. Tuntuu, ettei energia millään riitä. Eikä hermot. Niin ja meinasihan koirakin hukkua, kun tippui rannassa isojen kivien väliin ja jäi sinne räpiköimään eikä päässyt omin avuin pois. Onneksi huomattiin ja mies nosti koiran kuiville. Lisäksi on ollut jotakin pientä ihmissuhdevääntöä, joka on lähinnä tuntunut turhalta. Suomeksi sanottuna vituttanut kaiken muun ohella. 

Että sellaisia kuulumisia. Jospa seuraavassa niitä ärsyttävän aurinkoisia reissukuulumisia :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti