Aina ei elämä siis yhtä pussailua ole ja vauvanhuuruista arkea. Välillä tulee hermostuttua, milloin kellekin. Ei pitäisi, mutta joskus vaan katkeaa pinna. Tänään annoin meidän isille tulla täyslaidallisen kun tultiin pappaa moikkaamasta autolla koko perhe. Vauva itki takapenkillä ja oltiin miehen 4-paikkaisella autolla liikenteessä. Nelihenkisessä perheessä nelipaikkaiseen autoon ei taakse kolmea mahdu. Vauvan itku, johon en etupenkiltä kyennyt vastaamaan tuntui tekevän minut hulluksi. Ja niinpä, kukapa muukaan kunniansa sai kuulla kuin auton omistaja. Oi voi. Nytkin tuo ihana isi on hakemassa minulle esikoisen kanssa ristiäisiin mekkoa, kun me tultiin vauvan kanssa kotiin syömäpuuhiin. Oi voi. Tuota miestä minä rakastan yli kaiken <3 Kumpa sitä osaisi välillä pitää paremmin kielensä kurissa. Onneksi sekin taitaa rakastaa minua ja kymmenen vuoden yhteiselon jälkeen jo tietää, että välillä kiehuu yli.
No, onneksi ei vietetty koko isänpäivää kiukutellen, vaan käytiin HopLopissa ja pappaa moikkaamassa. Vaari ei ollut kotoaalla, mutta vaarille pitää soittaa, kunhan esikko kotiutuu. Kohta sitten vielä saunaan rentoutumaan. Jospa ne pahimmat kireydet siinä tulisi hikoiltua pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti