Meidän tilliäinen on huomenna 9kk. Uskomatonta. Omassa mielessä tuntuu siltä, että jäbä on puolivuotias eikä mikään ysikuinen. Yhtä kauan mahan ulkopuolella kuin mahassa (tai no, ei ihan kun tämä jätkä nautti tarjoiluista tappiin saakka joten vielä parisen viikkoa siihen pisteeseen).
Millainen hän on? Ihana ja aurinkoinen poika, jolla ei ole tukkaa mutta pari harvahammasta löytyy. Mukautuu rytmiin kuin rytmiin ja hakee koko ajan muiden kontaktia. Mahdoton poika kiipeilemään ja virnistelemään. Matka taittuu mieluiten ryömien, mutta jos on esim kylmä lattia niin herra kyllä nousee konttaamaan. Matka taittuu myös tukea vasten jo ihan pitkiäkin matkoja. Muksahduksia sattuu pitkin päivää, kun jäbä luottaa omiin kykyihinsä ihan 100-0 (aina ei kyllä kannattaisi!). Tänään ensimmäistä kertaa huomasin, että kuopus ymmärsi varoa pudotusta terassilta maahan ja mallaili ja totesi, että liian korkea. Yleensä on mennyt suinpäin vain eteenpäin. Samoin aamulla pisti silmät kiinni kun kiskoi lamppua, kun oli varma että se kaatuu päälle. Itsesuojeluvaisto kehittyy, hyvä.
Pienin seuraa tarkkaan, mitä ympärillä tapahtuu ja erityisesti, mitä isoveli tekee. Katselee pitkiäkin aikoja isoveljen touhuja ja katseesta näkee että miettii, miten tuokin tehdään. Osaa myös härnätä isoveljeään ja muina miehinä käy nappaamassa jonkun pikkuauton kesken toisen leikin eikä välitä saamistaan osumista vaan lähtee vain omille touhuilleen. Tämä herra ei ole ikinä vierastanut eikä toivottavasti vierasta. Yöt jätkä on kuukauden päivät nukkunut ensin omassaan ja ekasta syötöstä jäänyt äidin ja isin kaikkuun. Kuopusta hemmotellaan, tässä vaiheessa esikoinen nimittäin nukkui jo omassa huoneessa ja omassa sängyssään. Esikoinen lopetti myös tissittelyn jo ajat sitten, tämä maakari taas roikkuu tissillä mieluiten koko aamuyön. Päivällä ei kyllä juurikaan malta, varsinkaan jos on touhua.
Hampaita tällä vekaralla on kolme ja neljäs on läpi hetkenä minä hyvänsä. Jos herra saisi päättää, hän eläisi avocadolla ja makaronilla. Tänään yllättäjä oli kyllä lohipyörykkä, jota päätyi lattian sijaan jopa suuhunkin asti. Ruokailukertoja kertyy nelisen kertaa ja tissittelyjä 6 tai enemmän riippuen roikkuuko jätkä aamuyön tissillä vai ei. Päikkärit menee muun perheen menojen mukana, yleensä niitä kertyy parit päivässä.
Uinti ja kylpy ovat parasta, iskän ilmaan heittely pelottavinta. Itku tulee, kun muksahtaa ja jos äiti pirulainen ei olekaan vieressä illalla/ yöllä kun herää. Herra sormiruokailee, ei suostu syömään purkkiruokia tai olemaan syötettynä (poislukien puurot). Siltikin pitää olla oma lusikka ja sormiruokaa kylkiäisenä. Pensasmustikat oli tosi jees, joten äiti kyllä odottaa marjakautta.
Aikamoinen velikulta tämä meidän kuopus on. Melko helppohoitoinen, mutta tapaturma-altis. Vikkelä ja kova kiipeämään sekä ihana hymypoika. :)
